Miksi yrityksiä pitää tukea?

Vihreät julkisti eilen Vihreä yritystukiremontti -linjapaperin, jota olin itsekin mukana kirjoittamassa Vihreiden Yrittäjien puheenjohtajan ominaisuudessa. Esittämämme viiden kohdan ohjelman tavoitteena on parantaa yritystukien osumatarkuutta ja vaikuttavuutta ja luoda paremmat edellytykset pk-yritysten kasvulle ja menestykselle.

Vihreiden ulostulo sai tuoreeltaan paljon positiivista palautetta – muun muassa eilisessä paneelikeskustelussa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala löysi esityksestä paljon hyviä puolia. Jonkin verran kuitenkin kuului myös argumentteja sen puolesta, että kaikki yritystuet pitäisi lakkauttaa.

Miksi Vihreät sitten esittää tukien kehittämistä eikä poistamista? Kerron tässä oman näkökumani.

Täydellisessä maailmassa ja markkinatilanteessa toki jokainen toimija hankkii tarvitsemansa rahoituksen yksityisiltä markkinoilta, eikä tukia tarvita markkinoita vääristämään. Valitettavasti vain emme elä täydellisessä maailmassa.

Yritystukiremontin pohjana käytettiin VATT:in tuoreita selvityksiä, joissa on analysoitu erilaisten tukien vaikuttavuutta ja hyvien yritystukien kriteerejä. VATT:in vanhempi tutkija Saara Tamminen oli myös paikalla eilisessä tilaisuudessa ja esitteli selvitysten tuloksia.

Tammisen mukaan yritystuet ovat paikallaan, jos ne korjaavat markkinahäiriöitä tai negatiivisia ulkoisvaikutuksia tai aikaansaavat talouden tehokkuutta parantavia positiivisia ulkoisvaikutuksia. Hän myös huomautti, että pienillä yrityksillä on suuria yrityksiä ratkaisevasti alhaisempi riskinottokyky, minkä vuoksi pienten yritysten tukeminen on perusteltua.

2008 rahoituskriisin seurauksena EU:n rahoitusmarkkinasääntelyä tiukennettiin tuntuvasti. Tämän seurauksena pk-yritysten on Suomessakin erittäin vaikeaa saada pankkirahoitusta tuotekehitykseen tai investointeihin – etenkin, jos ne toimivat immateriaalisilla aloilla eikä niillä ole koneita tai laitteita, joita voisi käyttää lainan vakuutena.

Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleensäkin, on myös verrattain vähän yksityistä riskipääomaa markkinoilla. Erityisesti siemenvaiheen rahoitukseen on vaikea löytää riittävää yksityistä pääomaa. Myös edistyneempien yritysten on vaikea saada kotimaasta kansainvälisen laajentumisen edellyttämää pääomaa.

Muun muassa näitä selkeitä markkinapuutteita paikkaamaan tarvitaan yritystukia. Erityisesti Tekesin rooli tutkimus- ja kehitysvetoisten kasvuyritysten tukena on aivan välttämätön.

Suomi tarvitsee pk-yrityksiä. Niissä syntyvät tulevaisuuden innovaatiot ja tämän päivän uudet työpaikat. Nykyinen yritystukijärjestelmä kaipaa kuitenkin reipasta justeerausta, ja siksi Vihreissä päätettiin laatia ehdotus yritystukiremontiksi.

 

Matalapalkkatuki on eri asia kuin perustulo

Kokoomuksen Arto Satonen tuli tänään Aamulehdessä ulos Kokoomuksen “perustulomallin” kanssa.

“Jos ihminen saisi yhdestä tai useammasta osa-aikaisesta työstä palkkaa kuukaudessa 1 200–1 300 euroa, valtio maksaisi palkan päälle negatiivista tuloveroa esimerkiksi parisataa euroa. Tuki olisi suurempi, jos henkilöllä on lapsia”, Satonen kuvailee.

“Negatiivinen tulovero on perustulomalleista se, jonka saamiseen sisältyy vastikkeellisuuden ajatus. Pitää ensin olla verokirjalla tehtävää työtä, vaikka tilapäisiä töitä sieltä täältä, ennen kuin voi saada perustuloa”, Satonen jatkaa.

Jännä ehdotus, jolla on hyvin vähän tekemistä perustulon kanssa.

Perustulon koko ajatus pohjautuu siihen, että tulo on vastikkeetonta ja kaikki ovat siihen oikeutettuja. Myös negatiivisen tuloveron malli toimii näin: tietyn tulorajan alle jääville maksetaan tukea, jonka määrä pienenee sitä mukaa kuin tulot suurenevat. Toisin kuin Satonen kuvailee, myöskään negatiivinen tulovero ei edellytä saajaltaan muita verotettavia tuloja.

Hyvä kuvaus negatiivisesta tuloverosta löytyy Osmo Soininvaaran blogista.

Kokoomuksen ajaman mallin todellinen kohde löytyy sekin Aamulehden jutusta: kun pienipalkkaisille maksetaan “perustuloa”, työnantajat voivat vastaavasti alentaa palkkoja. Kyse on siis ennen kaikkea matalapalkka-aloille suunnatusta yritystuesta, jota koetetaan myydä trendikkäästi perustulon kääreeseen paketoituna.

Todellisen perustulon keskeinen etu on, että se vähentää kannustinloukkuja ja tekee työnteosta kannattavaa. Nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässähän on kosolti tilanteita, joissa matalapalkkaisen tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen käytännössä joko pienentää tuloja tai ei ainakaan nosta niitä lainkaan verrattuna työttömänä olemiseen.

Nykymalli ei myöskään kannusta oman työpaikan luomiseen itsensä työllistämällä, etenkään työttömyysturvalain uudistuksen jälkeen, kun satunnaista keikkatyötä tekevä saattaa yhtäkkiä havaita olevansakin TE-toimiston mielestä päätoiminen yrittäjä. Olen tavannut monia työttömiä, jotka mielellään kokeilisivat yrittäjyyttä, kunhan vain yritystoiminnan alkuvaiheessa olisi jokin tae toimeentulosta. Moni voisi myös tehdä enemmän keikkatyötä, jos vain silloin, kun keikkoja ei ole tai niitä on vähän, olisi jokin tae toimeentulosta. Perustulo olisi juuri tällainen tae.

Kokoomuksen “perustulo” ei kuitenkaan vastaa yrittäjyysongelmaan eikä keikkatyöongelmaan, koska se edellyttää kokoaikaista palkkatulon saamista. Se ei auta myöskään pätkätyöläisiä tai nollatuntisopimuksella työskenteleviä.

Satosen esittelemä “perustulomalli” on luotu menneeseen maailmaan, jossa kaikki työllistyvät työsuhteiseen palkkatyöhön. Kuitenkin Suomen nopeimmin kasvava työllisten ryhmä on juuri itsensä työllistäjät. Ryhmä voisi kasvaa nopeamminkin, jos kasvulle luotaisiin edellytykset esimerkiksi aidon perustulon avulla.

Aito perustulo kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Hyvää ajatusta ei pidä vesittää nimittämällä piilotettua yritystukea perustuloksi.

P.s. Vihreiden perustulomalliin voit tutustua täällä, ja täältä löydät Vihreiden kannanoton hallituksen perustulokokeilusta.

Pidetään yrittäjää kädestä

Afabla

Olin taannoin Sitran seminaarissa, jossa käsiteltiin teollisia symbiooseja. Asia on mitä mielenkiintoisin, ja tilaisuudessa kuultiinkin todella kiinnostavia esimerkkejä ihan elävän elämän kiertotaloudesta. Cleantech-ihmisen sydän sykähtää aina, kun näkee, että jossakin oikeasti tehdään eikä vain puhuta.

Toinen asia, joka nousi seminaarissa esiin, oli cleantechin parissa pusaavien julkisen sektorin organisaatioiden suuri määrä. Omien laskujeni mukaan niitä on jo useita kymmeniä, ja uusia näemmä perustetaan edelleen.

On sinänsä tietysti hienoa, että virallinen Suomi haluaa tukea yritysten kasvua. Yhteistyön fasilitointikin on tärkeää, koska meillä on valtava määrä pieniä niche-teknologioiden toimittajia, joiden on vaikea lähteä valloittamaan kansainvälisiä markkinoita yksinään. Kun yhteen liitetään useampi samaan arvoketjuun teknologioita toimittava yritys, saadaan aikaan kokonaisvaltaisempi tarjooma.

So far, so good. Ongelmia alkaa syntyä, kun näitä törmäyttäjä- ja fasilitaattoriorganisaatioita on tungokseksi asti. Olen itsekin ollut sellaisessa töissä ja kuullut useilta yrityksiltä palautetta, ettei ole varaa maksaa jäsenmaksuja moneen paikkaan eikä aikaa juosta jatkuvasti workshopeissa ja seminaareissa.

Vierustoverini seminaarissa, kokenut pääomasijoittaja…

View original post 234 more words