Viisi asiaa vihreän politiikan ytimessä

Lähdin politiikkaan mukaan, koska haluan parantaa maailmaa. Nyt olen ehdolla Vihreiden varapuheenjohtajaksi ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi, sillä haluan olla etulinjassa rakentamassa entistä suurempaa, uskottavampaa ja vaikutusvaltaisempaa vihreää liikettä.

Mitä elinvoimaisempi ja laajempi vihreä liike on, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää meille tärkeitä asioita. Itselleni vihreän politiikan ytimessä ovat erityisesti nämä viisi asiaa:

1. Ilmasto

Minun puoluevalintani on aina ollut Vihreät, koska tämä puolue on aina johdonmukaisesti asettanut ympäristökysymykset kaiken keskiöön. Ilmastonmuutos on meidän aikamme suurin uhka, ja sen hillitsemisessä on onnistuttava.

Teen päivätyötäni ilmastopolitiikan parissa, ja sen olen tässä työssä valitettavasti oppinut, että kansainvälinen poliittinen prosessi etenee aivan liian hitaasti. Ilmastotutkijoiden mukaan ihmiskunnalla on osapuilleen 14 vuotta aikaa ennen kuin kahden asteen tavoite on menetetty, ja peruuttamatonta vahinkoa syntyy.

Toivo lepää nyt kuntien, yritysten ja kansalaisten harteilla. Kunnilla on Suomessa hyvin paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoasioissa ja luoda yrityksille ja kansalaisille suotuisia olosuhteita ilmastomyönteisten valintojen tekemiseen. Vihreiden onkin annettava kaikki tuki kuntapoliitikoillemme, jotta ilmastotyö etenee YK:n, EU:n ja Suomen hallituksen hidastelusta huolimatta.

2. Tulevaisuus

Jos ympäristöasiat ovat olleet minulle tärkein syy äänestää Vihreitä, kimmoke puolueen aktiiviksi ryhtymiselle puolestaan on vihreiden kyky hahmottaa yhteiskunnan muutoksia. Entisenä työnantajayrittäjänä ja nykyisenä freelancerina törmään jatkuvasti arjessani siihen, miten huonosti monet nyky-yhteiskunnan rakenteet sopivat yhteen työnteon todellisuuden kanssa.

Törmään jatkuvasti myös siihen, miten olemassa oleville rakenteille löytyy aina kovaäänisempiä ja vaikutusvaltaisempia puolustajia kuin uudistamiselle. Ja kuitenkin juuri uudistuminen on perusedellytys sille, että yhteiskunta kehittyy, yritykset pärjäävät globaalissa kilpailussa ja ihmiset pärjäävät elämässä.

Vihreillä on minusta selvästi eniten herkkyyttä havaita kehityskulkuja ja esittää uutta luovia ratkaisuja. Tämä johtuu paljolti siitä, että arvostamme tieteellistä tutkimusta ja hyödynnämme sitä politiikanteon pohjana. Meille tutkimus, kehitys ja koulutus ovat keskeisiä, puolustettavia perusarvoja.

3. Markkinat

Pitkän linjan yrittäjänä olen erityisen kiinnostunut elinkeinopolitiikasta. Ajattelen useiden puoluetoverieni tavoin, että toimivat markkinat ovat toimivan ja kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys. Mielestäni poliittista ohjausta kuitenkin tarvitaan varmistamaan, että negatiivisia ulkoisvaikutuksia on mahdollisimman vähän ja että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu.

Vihreitä tarvitaan luomaan elinkeinopolitiikkaa, jossa tavoitteena on reilu markkinatalous. Se tarkoittaa suuryrityksiä suosivien ja ympäristölle haitallisten tukien kitkemistä. Se tarkoittaa sosiaaliturvan kehittämistä työntekoon, yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kannustavaksi. Se tarkoittaa julkisten hankintojen käytäntöjen uudistamista ja sitä, että kunnat toimivat hyvänä alustana elinkeinoille. Se tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

4. Feminismi

Niin kauan kuin pojat syrjäytyvät ja tyttöjä vähätellään matematiikan tunnilla, niin kauan kuin naisten kaupungilla liikkumista määrittää pelon maantiede, niin kauan kuin nuoret miehet parhaassa iässä joutuvat jättämään kaiken kesken armeijan takia, niin kauan kuin väitellään siitä, onko toisiaan rakastavilla aikuisilla oikeus mennä naimisiin tai sukupuolensa korjanneita pakkosterilisoidaan, niin kauan kuin työmarkkinat ovat Suomessa äärimmäisen sukupuolittuneet – niin kauan feminismi on minulle yksi tärkeimmistä asioista politiikassa.

Feminismi merkitsee minulle ennen kaikkea sitä, että etuoikeuksien sijaan puolustetaan ihmisoikeuksia. Vihreät ovat tehneet paljon työtä tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi. Meidän, joilla on vaikutus- ja päätösvaltaa, pitää puolustaa heitä, joilla ei valtaa ole. Meidän pitää myös antaa heille mahdollisuus tuoda itse äänensä kuuluviin.

5. Eurooppa ja maailma

Synnyin 1970-luvulla YYA-Suomeen. Yksi tähänastisen elinaikani merkittävimmistä poliittisista päätöksistä oli Suomen liittyminen EU:hun. Se merkitsi minun sukupolvelleni ovien avautumista Eurooppaan ennennäkemättömällä tavalla.

Nykypäivänä niin ongelmat kuin mahdollisuudetkin ovat globaaleja. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta Afrikassa ja lähi-idässä, mikä puolestaan aiheuttaa konflikteja ja pakolaisuusaaltoja. Toisaalta suomalaisille puhtaille ratkaisuille ja osaamiselle on käyttöä Kiinaa ja Brasiliaa myöten. Nurkkakuntainen oman maan rajojen sisälle käpertyminen ei poista ongelmia eikä edistä mitään.

Vihreät ovat osa eurooppalaista ja globaalia liikettä, joka pyrkii ihan vakavissaan parantamaan maailmaa ja ratkaisemaan suuren mittakaavan ongelmia. Suomen sisällä meillä on jo varsin paljon vaikutusvaltaa oman maan asioiden edistämiseen, mutta osana suurempaa verkostoa voimme vaikuttaa paljon laajemmin.

Ilmastonmuutoksen torjunta on tekemistä vaille valmis

Tänään käynnistyi Marrakeshissa YK:n ilmastokokous. Olen itse ensimmäistä kertaa paikan päällä, ja odotan mielenkiinnolla kokouksen antia.

Yhtä historiallista Marrakeshin kokouksesta tuskin tulee kuin viime vuonna Pariisissa. Pariisin sopimus oli monella tapaa käänteentekevä: Se oli ensimmäinen aidosti kattava, kansainvälinen sopimus, jossa 195 maata sopi ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen. Mukana sopimuksessa ovat kaikki keskeiset saastuttajamaat, ja se kattaa osapuilleen 98 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Fanfaarien ja salamavalojen jälkeen on kuitenkin edessä se varsinainen työ. Sopimuksen myötä ilmastonmuutoksen hillintä on nimittäin vasta tekemistä vaille valmis. Lukuisat maat, kaupungit ja yritykset ovat jo tehneet sitoumuksia toimenpiteistä, joilla Pariisin sopimuksen tavoitteisiin on tarkoitus päästä, mutta sitoumukset eivät vielä likimainkaan riitä.

Nyt kaikkialla maailmassa pohditaan, mitkä ovat toisaalta ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tehokkaimpia, ja toisaalta riittävän talouskasvun turvaavia keinoja.

Itselleni on viimeksi kuluneen vuoden aikana kirkastunut, miten tärkeä rooli niinsanotuilla ei-valtiollisilla toimijoilla on ilmastotyössä – kunnilla, yrityksillä, järjestöillä ja yksittäisillä kansalaisilla. Suomessakin moni kunta tekee kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kuin valtio, ja monet suuret yritykset peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita, konkreettisia tavoitteita ja toimia tehostamaan ympäristöystävällisten ratkaisujen markkinoiden kehittymistä.

Ilmaston kannalta yhdeksi tärkeimmäksi yksittäiseksi lakiuudistukseksi saattaakin Suomessa osoittautua vuodenvaihteessa voimaan astuva uusi hankintalaki. Sen yhtenä tavoitteena on antaa kunnille nykyistä paremmat eväät hankkia innovatiivisia kotimaisia ympäristöratkaisuja.

Jos laki onnistuu tavoitteessaan, Suomeen syntyy ennennäkemättömät kotimarkkinat puhtaan teknologian ratkaisuille, joiden kysyntä kasvaa kohisten kaikkialla maailmassa. Samalla tuetaan kotimaisen vientiteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä.

Kuntien ohella yksittäisen kansalaisen roolia ja valinnan mahdollisuuksia pitää nostaa entistä enemmän esiin. Sitran teettämän selvityksen mukaan kuluttajien energiavalinnoilla voidaan kattaa kolmannes EU:n Suomelle asettamasta päästövähennystavoitteesta.

Sinä ja minä voimme ihan konkreettisesti ja merkittävästi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan valitsemalla vähähiilisiä vaihtoehtoja sähköntuotannossa, lämmityksessä, liikkumisessa ja ruokailussa. Voit aloittaa vaikkapa tekemällä ilmastolupauksen ja laskemalla oman hiilijalanjälkesi.

On kuitenkin paljon poliittisista valinnoista kiinni, miten houkuttavia ympäristöystävälliset vaihtoehdot ovat kunnille, yrityksille ja kuluttajille. Siksi toivon Marokkoon kokoontuneilta kansallisilta neuvottelijoilta hyviä ja kunnianhimoisia päätöksiä.

Seuraa twiittejä Marrakeshin ilmastokokouksesta: @kaisamirjam