Kahden kodin perheiden kyykyttämisen pitää loppua

Puheeni Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 11.2.2017

Rakkaat vihreät ystävät,

Moni teistä tietääkin, että olen uusperheen äiti. Meidän perheeseemme kuuluu kolme ihanaa lasta, joista kaksi on minun tuotantoani ja yksi mieheni aiemmasta liitosta.

Kaikki kolme lasta asuvat meillä vuoroviikoin. Järjestely on meidän kaikkien kannalta paras mahdollinen. Valitettavasti vain Helsingin kaupunki ei tätä järjestelyä tunnusta.

Kaikenlaista arjen harmia on koko ajan. Minä ja puolisoni emme esimerkiksi saa Wilma-tunnuksia toistemme lasten kouluihin. Jos toinen meistä on työmatkalla, toinen ei saa koulun viestejä liikuntavarusteista ja muista tärkeistä jutuista.

Jos lasteni isä vie lapsen lääkäriin, testitulokset lähetetään minulle. Viralliset tiedoksiannot esimerkiksi kouluvalintoihin ja iltapäiväkerhoihin liittyen lähetetään vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Pahin tilanne oli, kun hain tyttärelleni eskaripaikkaa tutusta päiväkodista, jossa hän oli ollut hoidossa alle yksivuotiaasta, ja jonka naapurissa hän asui isänsä luona joka toinen viikko. Eskaripaikkaa ei meinannut millään irrota, koska tyttö on kirjoilla minun luonani, ja tuolloin asuimme hieman etäämmällä päiväkodista. Päiväkodin johtaja kehtasi jopa perustella tätä lapsen edulla.

Tilanne onneksi ratkesi meidän kannaltamme lopulta hyvin, mutta Helsingin tiukka oppilaaksiottopolitiikka on ja pysyy. Puhutaan ilkeästi koulushoppailusta, vaikka perheillä on monia aivan perusteltuja syitä valita muu kuin virallinen lähikoulu.

Meidän perheemme tilanne ei ole milään tavalla erikoinen. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan Helsingissä joka viides koululainen elää vuoroviikkoperheessä. Tämän päivän Hesarin mukaan meidän perheemme kokemat arjen hankaluudet ovat arkipäivää myös muille perheille.

Tärkeä helpotus meidän kaikkien tilanteeseen olisi lain muuttaminen siten, että lapsella voi olla kaksi osoitetta.

Moniin mainitsemiini asioihin voidaan kuitenkin vaikuttaa myös kunnan tasolla. Sen sijaan, että kunnan viranomaiset kyykyttävät ja pompottavat kahden kodin lapsia ja heidän vanhempiaan, voitaisiin valita myös perheystävällinen toimintatapa. Kunnat voisivat esimerkiksi huomioida vuoroviikkoasumisen perusteena kouluvalinnoille, koulukyydeille ja terveyskeskusasioinnille. Viranomaiset voisivat huolehtia siitä, että tieto kulkee lasten molempiin koteihin.

Ystävät, kuntavaalit pidetään kahden kuukauden päästä. Kun me saamme sen veret seisauttavan vaalivoiton, hoidetaan tämäkin asia kuntoon.

Minkä lain muuttaisin?

Äänestäjä lähetti minulle kaksi kysymystä:

  1. Jos saisit huomenna läpi lakimuutoksen tai uuden lain – mikä se olisi?
  2. Jos yllättäen et saisikaan ehdotustasi läpi huomenna – vaan joutuisit työskentelemään sen eteen – miten saat sen läpi eduskunnan tosielämässä? Yksinkertainen step-by-step vastaus riittää.

Tässä vastaukseni:

1. Kysyit, jos saisin huomenna läpi lakimuutoksen tai uuden lain, mikä se olisi. Koska osa ajamistani asioista liittyy monimutkaisiin kokonaisuuksiin, niiden muuttaminen vaatii aikaa ja työtä. Siksi valitsin vastaukseksi tähän kysymykseen yksinkertaisen, mutta tärkeän asian.

Suomessa yhä useampi lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona. Helsinkiläisistä peruskoululaisista näitä on jo joka kahdeksas. Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista vuoroasumista, vaan lapsi on aina kirjoilla ainoastaan toisen vanhempansa luona. Tämä aiheuttaa perheille paljon käytännön ongelmia muun muassa sosiaalietuuksien, viranomaisasioinnin sekä päivähoito- ja kouluvalintojen kanssa.

Perheiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tukea yhteistoimintavanhemmuutta. Kun lapsen vanhemmat haluavat olla läsnä lapsen arjessa ja hoitaa vanhemmuutta yhteistyössä myös eron jälkeen, tähän pitää taata mahdollisuus.

Henkilön virallisesta asuinpaikasta on säädetty Kotikuntalaissa. Lain 2. lukuun (Kotikunnan ja väestökirjanpitokunnan määräytyminen) pitää tehdä täsmennys, jonka mukaan lapsella, joka asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona, voi olla kaksi kotiosoitetta ja kotikuntaa.

2. Lainsäädäntötyö ei ole yksilösuoritus vaan lakialoitteen läpiviemiseen tarvitaan aina vahva tuki oman ja muiden puolueiden kansanedustajilta. Käytännössä lakialoitteen läpi viemiseksi tarvitaan allekirjoitukset vähintään 100 kansanedustajalta.

Jotta saisin tuon yksinkertaisenkin lakimuutoksen läpi, minun pitäisi siis lobbata ahkerasti sekä omia puoluetovereitani että edustajia muissa puolueissa. Myös yhteistyö eduskunnan ulkopuolisten tahojen kuten erilaisten järjestöjen kanssa on tärkeää, jotta asia pysyy esillä.

Toinen vaihtoehto on asian ujuttaminen hallitusohjelmaan, mikäli puolueeni on seuraavassa hallituksessa. Minusta on kuitenkin parempi, että hallitusohjelmassa keskitytään suuriin asiakokonaisuuksiin eikä tällaisiin enemmänkin detaljitason asioihin, joten käyttäisin tätä kanavaa ennemminkin niiden monimutkaisten kokonaisuuksien edistämiseen.

Erilaisten perhemuotojen tukeminen on kuitenkin omalle puolueelleni Vihreille tärkeä asia, joten puolueen tavoiteohjelmiin tätä asiaa aion ilman muuta ajaa.