Lähipäiväkodeista ja ilmastovaaleista

Minulta kysyttiin lähipäiväkodeista ja -kouluista sekä ilmastovaaleista. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

Ensimmäinen kysymys koski perheiden mahdollisuutta saada lapsilleen ongelmitta paikka lähipäiväkodissa tai -koulussa sekä opettajien mahdollisuutta keskittyä ydintehtäväänsä eli opettamiseen.

Oikeus lähipäiväkotiin ja -kouluun on todella tärkeä asia perheille. Ensinnäkin se on arjen sujuvuuden kannalta olennaista, mutta myös oman lähipäiväkodin ja -koulun ympärille rakentuva yhteisö on tärkeä. Lasten pitää saada siirtyä yhdessä tuttujen kavereiden kanssa eskariin ja kouluun. Siksi on olennaista, että jokaisessa lähipäiväkodissa ja -koulussa saa hyvää varhaiskasvatusta ja opetusta ja että paikkoja on riittävästi.

Monet päiväkoteihin ja kouluihin liittyvistä päätöksistä tehdään kunnan tasolla. Helsingissä kaikilla lapsilla on oikeus lähikouluun, mutta päivähoitopaikkojen saatavuuden kanssa on ollut ongelmia monilla asuinalueilla. Päivähoitopaikkoja ollaan onneksi lisäämässä runsaasti, ja tilanteen pitäisi parantua vielä tämän valtuustokauden aikana.

Ongelmia on ollut myös pätevän varhaiskasvatushenkilöstön rekrytoinnissa. Helsinki päätti hiljattain korottaa lastentarhanopettajien ja useiden muiden työntekijäryhmien palkkoja, mikä toivottavasti auttaa.

Opettajat puhuvat paljon siitä, että luokissa on levotonta ja lapsilla on paljon erityistarpeita. Helsingissä on saatu hyviä kokemuksia ns. positiivisen diskriminaation rahasta, jota annetaan alueille, joilla on paljon tuen tarvetta – esimerkiksi paljon muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oppilaita tai perheillä sosiaalisia ongelmia. Tämän rahoituksen tasoa tulisi nostaa ja sitä tulisi osoittaa myös varhaiskasvatukseen. Päiväkoteihin pitäisi myös saada psykologeja samaan tapaan kuin kouluihin.

Eduskunnassa voidaan ennen kaikkea vaikuttaa koulutuksen rahoituksen tasoon. Vihreät haluaa lisätä koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta valtion budjetissa miljardilla eurolla tulevalla vaalikaudella. Haluamme myös palauttaa kaikkien lasten oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Toinen kysymys koski ilmastovaaleja ja sitä, että hyvätuloiset laitettaisiin ilmastonäkökulmasta “ruotuun vaikka lakipykälin”.

Ilmastonmuutoksen torjunta on minulle kaikkein tärkeintä politiikassa, ja se onkin yksi vaaliteemoistani. Niistä voit lukea lisää täältä.

Kuluttajien toimilla on ilmaston kannalta suuri merkitys, sillä Suomen kulutusperäisestä hiilijalanjäljestä lähes 70 % tulee kotitalouksien valinnoista. Suurimmat kotitalouksien päästölähteet ovat energia, liikkuminen sekä ruoka. Näihin valintoihin täytyy vaikuttaa myös politiikalla.

Julkisuudessa puhutaan nyt paljon siitä, että ilmastolle vahingollisten asioiden hintaa pitää saada nostettua. Ihan näin yksioikoista ilmastonmuutoksen torjunta ei kuitenkaan ole.

Energiantuotannon päästöjen vähentäminen ei kaikissa tapauksissa tunnu kuluttajien kukkaroissa kovin suuresti, sillä vähäpäästöinen sähköntuotanto on huomattavasti edullisempaa kuin saastuttava. Kaukolämmön tuotannon uudistaminenkaan ei välttämättä korota hintoja merkittävästi. Öljyllä lämmittäville omakotiasukkaille tarvitaan kuitenkin todennäköisesti investointitukia vauhdittamaan lämmitysmuodon vaihtoa. Lisäksi on korkea aika luopua lämmitysöljyn verotuesta.

Liikkumisen osalta joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen on kaikkein tärkeintä. Suomen sisäisestä lentoliikenteestä voisi päästä lähes kokonaan eroon nopeita raideyhteyksiä kehittämällä. Yksityisautoilun päästöjen vähentämiseen tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa, sekä riittävää siirtymäaikaa. Kirjoitin tästä hiljattain pidemmästi blogissani.

Ruuan osalta tarvitaan toimia, joilla on suorempia kustannusvaikutuksia myös kuluttajille. Maataloustukia pitää kehittää kannustamaan hiilen sidontaan ja mahdollisimman pieneen ympäristökuormitukseen sekä kasvintuotantoon eläintuotannon sijaan. Eläintuotteiden tuista pitää luopua. Kuluttajalle tämä tarkoittaa eläinperäisten tuotteiden kallistumista. Suomessa on tehty paljon kasviperäisten tuotteiden kehitystyötä, ja tähän on tärkeää kannustaa innovaatiotuilla.

Yhteenvetona voi sanoa, että kyllä, tietyssä määrin ihmisiä pitää aika voimakkaastikin ohjata ilmastoystävällisiin valintoihin. Mutta aivan yhtä olennaista on myös vaikuttaa siihen, minkälaisia valintoja kuluttajat ylipäätään voivat tehdä.

 

Parempi sisäilma kouluihin ja päiväkoteihin

Jätin eilen valtuustoaloitteen, jonka tavoitteena on parantaa sisäilman laatua ja ehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä Helsingin kouluissa ja päiväkodeissa. Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 21 valtuutettua lähes jokaisesta valtuustoryhmästä.

Nyt, kun kaupungin budjettiin on varattu runsaasti rahaa sisäilmaongelmien korjaamiseen, voimme toivottavasti luopua käytännöistä, joilla tavoitellaan lyhytaikaisia säästöjä, mutta saadaan aikaan pitkäaikaisia ongelmia.

Uskon, että kaikki haluavat lasten ja heidän hoitajiensa ja opettajiensa viettävän päivänsä rakennuksissa, jotka ovat terveellisiä ja turvallisia.

 

Valtuustoaloite: Sisäilman laatua parantavat koneellisen ilmanvaihdon käytännöt kouluihin ja päiväkoteihin

Koulujen ja päiväkotien kosteus- ja sisäilmaongelmat aiheuttavat Helsingin kaupungille suuria kustannuksia. Koulujen korjausvelka on jo puoli miljardia euroa. Sisäilmaongelmat aiheuttavat monenlaisia terveysongelmia, joiden hoitaminen kasvattaa kustannuksia entisestään.

On hienoa, että kaupunki on varannut budjetissaan runsaasti rahaa sisäilmaremonttien tekoon. Valitettavasti pelkkä rakenteiden korjaaminen ei välttämättä poista kaikkia ongelmia. Yksi sisäilman laatua huomattavasti heikentävä asia on koneellisen ilmanvaihdon laitteistojen käyttötavat. Useissa koulu- ja päiväkotirakennuksissa on käytäntönä sammuttaa koneellinen ilmanvaihto arki-iltojen, viikonloppujen ja loma-aikojen ajaksi.

Koneellisen ilmanvaihdon kytkeminen pois päältä on osasyyllinen kosteusongelmien syntyyn ja huonontaa rakennusten ilmanlaatua merkittävästi. Kun ilma ei vaihdu koululuokissa ja päiväkodin huoneissa, epäpuhtaudet kasautuvat tiloihin ja tarttuvat pintoihin. Säästämällä ilmanvaihdosta luodaan vielä kalliimpi ongelma.

On myös käynyt ilmi, että joidenkin koulujen sisäilmaremonttien yhteydessä laadittuja huoltosuunnitelmia ei ole noudatettu ilmanvaihdon osalta, koska tieto ei ole kulkenut kiinteistön kunnossapidosta vastaaville.

Asiantuntijoiden mukaan rakennuksen ollessa tyhjillään koneellista ilmanvaihtoa tulee käyttää vähintään kolmasosateholla, jotta rakenteista johtuvat epäpuhtaudet ja kosteus tuulettuvat pois. Mikäli ilmanvaihtojärjestelmää ei ole mahdollista säätää portaattomasti, voidaan ilmanvaihto ajastaa käymään joka kolmannen tunnin ajaksi täydellä teholla. Tilat tulee varustaa korvausilmaventtiileillä sekä tehokkaalla lämmön talteentotolla ja tilojen välillä tulee olla siirtoilmaventtiilejä. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmät tulee nuohota ja suodattimet vaihtaa säännöllisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että niissä Helsingin kaupungin koulu- ja päiväkotirakennuksissa, joissa koneellinen ilmanvaihto on käytössä, siirrytään käytäntöön, jossa koneellista ilmanvaihtoa ei suljeta kokonaan arki-iltoina, viikonloppuina ja loma-aikoina, vaan ilmanvaihto pidetään käynnissä riittävällä teholla, että ilma vaihtuu kaikissa tiloissa. Oikean mitoituksen aikaansaamiseksi ilmanvaihdosta vastaavan kunnossapitohenkilöstön tulee selvittää kiinteistön käyttäjien kanssa rakennuksen normaalit työajat, mukaan lukien iltapäiväkerhot, liikuntavuorot ja muu harrastustoiminta. Ilmanvaihtohormit nuohotaan ja suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. On myös huolehdittava siitä, että koneellinen ilmanvaihto on mitoitettu rakennusten sisäilmaston ja ilmanvaihdon määräysten ja ohjeiden mukaan, että korvaus- ja siirtoilmaventtiilejä on riittävästi ja että rakennuksen maksimikäyttäjämäärä ei ylity. Lisäksi esitämme, että koulujen ja päiväkotien kiinteistöhuollon ohjeistuksia ja valvontaa sekä tiedonkulun käytäntöjä kiinteistöjen käyttäjien ja kunnossapidon välillä kehitetään ja tehostetaan sisäilmaongelmia aiheuttavien käytäntöjen kitkemiseksi.