Metsäpolitiikasta

Minulta kysyttiin näkemyksiäni metsistä ja luonnonsuojelusta. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

1. Monissa tutkimuksissa jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on todettu ympäristölle paremmaksi, mutta myös taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi. Kannattaako Suomen siitä huolimatta jatkaa metsien avohakkuita?

Avohakkuita pitää ilman muuta vähentää päättäväisin toimin. Olennainen ensiaskel on lopettaa avohakkuut valtion mailla. Myös muita metsänomistajia pitää kannustaa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, metsien suojeluun ja soiden ennallistamiseen.

2. Metsälajit ja monet metsätyypit voivat huonosti, eli jotain on tehtävä. Mitä seuraavista toimenpiteistä kannatat: a) metsähallituksen tuloutustavoitteen merkittävä pienentäminen, b) valtion metsätalousmaiden lisäsuojelu vai c) avohakkuiden ja niihin liittyvän maanmuokkauksen kieltäminen turvemailla?

Minusta kaikki mainitut vaihtoehdot ovat harkitsemisen arvoisia. Lisäisin listalle kuitenkin myös Metso-ohjelman lisärahoituksen sekä kannusteet ekologisesti kestävälle metsänhoidolle ja soiden ennallistamiselle. Kieltojen lisäksi on tärkeää käyttää myös positiivisia ohjauskeinoja.

3. Viime hallituskaudella puolitettiin luonnonsuojelun määrärahat ja lisättiin metsien ja soiden taloudellista hyödyntämistä. Kuitenkin metsät ovat hiilinielu, joissa elää 36 % uhanalaisista lajeista. Mitä aiot tehdä asialle eduskunnassa?

Metsien- ja ylipäätään luonnonsuojelun suunta pitää kääntää seuraavalla hallituskaudella. Soidensuojeluohjelma pitää vihdoin saada toteutumaan ja turpeentuotanto loppumaan, Metso-ohjelmalle pitää myöntää lisärahoitusta ja sitä pitää laajentaa, kestävän metsätalouden Kemera-ohjelma pitää uudistaa ja luonnonsuojelulle haitalliset tuet lakkauttaa, avohakkuut lopettaa valtion mailla ja kannustaa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen yksityisillä mailla. Muun muassa.

Vihreiden luonnonsuojeluohjelmasta löytyy kattava lista mielestäni hyviä toimenpiteitä, joita olen sitoutunut edistämään.

4. Uhanalaisuuden suurimpia syitä on metsien käyttö. Onko mielestäsi tärkeämpää lisätä metsien suojeluun käytettäviä resursseja vai uudistaa metsätalouden tuet ohjaamaan kohti luonnonmukaisempaa metsänhoitoa?

Mielestäni tarvitaan molempia, jotta päästään hyvään lopputulokseen.

Lukiolaiset kysyvät

Sain helsinkiläisen lukion opiskelijoilta joukon kysymyksiä useista politiikan aiheista. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

Olisiko julkisten palvelujen tuotannon siirtäminen yksityiselle sektorille kannattavaa? Miksi/Miksi ei?
Palvelujen yksityistämisestä on runsaasti kokemuksia eri puolilta Suomea, ja näistä kokemuksista voidaan päätellä, ettei yksityinen sektori mitenkään välttämättä tuota parempaa laatua tai parempaa kustannustehokkuutta. Todella paljon on kiinni siitä, miten ulkoistus on toteutettu. Viime aikoina olemme uutisista lukeneet useista tapauksista, joissa alun perin kilpailutuksessa on korostettu liikaa edullista hintaa ja liian vähän palvelun laatua, ja lopputuloksena on ollut niin huono palvelun taso, että palvelun tuotanto on pitänyt keskeyttää. On ollut myös tapauksia, joissa julkisen puolen valvonta ei ole toiminut kuten pitäisi.

Toisaalta monia julkisia palveluja on ulkoistettu aivan hyvällä menestyksellä ja toimivasti erilaisille järjestöille ja myös yksityisille yrityksille.

Yhteenvetona voikin todeta, että ensisijaisesti pitää turvata palvelujen saatavuus ja hyvä laatu. Ulkoistuksilla ja ostopalveluilla voidaan täydentää tarjolla olevia palveluja, mutta laatukriteerien ja valvonnan tulee olla kunnossa. Lähtökohtaisesti julkisrahoitteiset palvelut tulee tuottaa niin, ettei niillä tavoitella taloudellista voittoa.

Pitäisikö maahanmuuttoa mielestänne vähentää vai lisätä?
Pitäisi lisätä. Suomen väestö ikääntyy ja hyvinvointivaltion rahoituspohja ohenee. Tarvitsemme tänne maailmalta lisää ihmisiä töitä tekemään. Työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa, kotoutumispalveluja parantaa ja niihin pääsyä nopeuttaa ja turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteitä purkaa. Lisäksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut pitää poistaa ja heille pitää myöntää pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.

Lisää tietoa aiheesta löytyy Vihreiden talouden ja työllisyyden tiekartasta, jonka valmistelua johdin.

Kannatatteko EU:sta eroamista? Miksi?
En missään tapauksessa. EU on Euroopan historian tärkein rauhan sekä poliittisen ja taloudellisen vakauden aikaansaaja, josta on tärkeää pitää huolta. Suomi ei kykene yksin kilpailemaan maailmanmarkkinoilla, vaan tarvitsemme EU:n sisämarkkina-aluetta ja neuvotteluvoimaa pärjätäksemme.

Itse kuulun ensimmäiseen sukupolveen, joka pääsi Suomen EU:hun liittymisen jälkeen opiskelemaan ulkomaille helpommin kuin koskaan ennen. Lähdin tekemään yliopistotutkintoa Isoon-Britanniaan vuonna 1997. Valtava määrä suomalaisia on sittemmin tehnyt koko tutkinnon jossakin muussa EU-maassa tai käynyt Erasmus-vaihdossa. Muun muassa tämän tärkeän mahdollisuuden menettäisimme, jos Suomi eroaisi EU:sta.

Pitäisikö Suomen olla sotilaallisesti liittoutumaton?
Teknisesti ottaen Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut täysin liitoutumaton. Suomi on Naton rauhankumppani ja EU:n jäsen, mikä luo tiettyjä sotilaallisia sidonnaisuuksia. Minusta on hyvä, että teemme puolustusyhteistyötä, ja EU:n ja Ruotsin kanssa sitä kannattaa myös lisätä.

Miten mielestänne ympäristön suojelua voitaisiin parantaa Suomessa tai tulisiko ympäristön suojelemiseksi säätää uusia lakeja?
Tarvitaan sekä uusia lakeja että joidenkin nykyisten lakien purkamista. Metsien suojelu ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat yksi tärkeimmistä asioista tällä hetkellä, sillä tarvitsemme metsien hiilinieluja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja meidän pitää pysäyttää suomalaisten lajien uhanalaistuminen ja katoaminen.

Lainsäädäntömme kannustaa tällä hetkellä tehometsätalouteen, avohakkuisiin ja soiden ojittamiseen, joten paljon uudistamistarvetta on. Metsänomistajille pitää tehdä kannattavaksi hiilinieluja kasvattavat ja monimuotoisuutta suojelevat metsänhoitokäytännöt sekä soiden ennallistaminen. Metsien suojeluun kannustavan Metso-ohjelman rahoitusta pitää lisätä.

Maataloustukia pitää myös uudistaa kannustamaan hiiltä sitoviin viljelykäytäntöihin, kasvituotantoon eläintuotannon sijaan sekä ravinnepäästöjen vähentämiseen.

Fossiilisten polttoaineiden tuet pitää ajaa alas. Tällä hetkellä kannustamme muun muassa dieselin ja polttoöljyn käyttöön sekä turpeen polttamiseen yli miljardilla eurolla vuosittain.

Lisää Vihreiden ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyviä kantoja löytyy poliittisesta tavoiteohjelmasta sekä luonnonsuojeluohjelmasta.