Pitääkö sähköauto ostaa heti huomenna?

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi joulukuussa raportin Liikenteen päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Raportti on ehtinyt aiheuttaa paljon porua, koska siinä esitetään varsin jämäköitä toimenpiteitä kuten tiemaksuja kaupunkiseuduille, polttoaineverojen nostoa ja fossiilisten liikennepolttoaineiden myyntikieltoa vuodesta 2045 alkaen.

Jämäköitä toimia tarvitaan, sillä liikenteen päästöt pitää saada vähenemään, eikä siinä aiemmilla toimilla ole onnistuttu. Kuten LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiainen hyvin toteaa Savon Sanomien mielipidekirjoituksessaan: “Jos nyt jokin on epärealistista, niin ainakin se, että liikenne muuttuisi hiilettömäksi sen vaikuttamatta koko yhteiskuntaan ja moniin elinkeinoihin.”

Niin tästä raportista kuin liikennepolitiikasta yleisemminkin käytävään keskusteluun liittyy kuitenkin paljon turhaa panikointia ja virhekäsityksiä. “Ei minulla ole varaa ostaa sähköautoa”, on hyvin usein kuultu tuskan parahdus. “Ei syrjäseuduilla pärjää ilman autoa”, on toinen. Tässä muutama huomio autonomistajien hermojen rauhoittamiseksi:

1. Vuoteen 2045 on 26 vuotta aikaa. Se on aika monta vuotta. 26 vuodessa maailma muuttuisi joka tapauksessa tosi paljon. Mietipä, mitä itse puuhasit ja miltä ympärillä näytti 26 vuotta sitten, vuonna 1993. Niinpä. Nyt on kyse siitä, että pyritään ohjaamaan muutosta oikeaan suuntaan. Niillä ohjaavilla päätöksillä on tosi kiire. Mutta muutoksen toteuttaminen tapahtuu sitten rauhallisemmin ja vaiheittain.

2. Koska vuoteen 2045 on 26 vuotta aikaa, kaikkien polttomoottoriauton omistajien ei tarvitse heti huomenna vaihtaa ajopeliään sähköautoon. Suomalaisen auton keski-ikä on 12 vuotta, ja 26 vuodessa ajopelinsä ehtii kyllä vaihtamaan vähän rauhallisemmallakin tahdilla.

3. Sähköautot ovat nyt vielä kalliimpia kuin polttomoottoriautot. Siis nyt. Mutta autonvalmistajat kehittävät uusia malleja hihat kuumina. Esimerkiksi Wolksvagen ilmoitti tuovansa viimeiset polttomoottorimallitt markkinoille vuonna 2026 ja lanseeraavansa sitä ennen yli 20 sähköautomallia. Eri ennusteiden mukaan sähköautojen ostohinta laskee polttomoottoriautojen tasolle muutaman vuoden sisällä, ja elinkaarikustannus sitäkin nopeammin. Myös akkujen toimintasäde kasvaa koko ajan, joten on täysin realistista olettaa, että 2025 mennessä Suomenkin markkinoilla on edullisia pitkille matkoille soveltuvia sähköautoja.

4. Mitä pikemmin uusien sähköautojen määrä saadaan nousuun, sitä nopeammin saadaan markkinoille myös käytettyjä sähköautoja. Erityisesti kannustimia kannattaisi kohdentaa työsuhdeautoihin, sillä niissä on nopea kierto. Työsuhdeautojen nopea sähköistäminen toisi muutamassa vuodessa tarjolle runsaasti uudehkoja, hyväkuntoisia käytettyjä sähköautoja.

5. Jopa tällainen helsinkiläinen vihreä fillaristivegaani kyllä tajuaa, ettei haja-asutusalueilla kulje ratikoita eikä 40 kilometrin työmatkaa tavallisen ihmisen voimilla fillaroida. Paine autoilun hillitsemiseen onkin ennen kaikkea kaupungeissa, joissa ei yksinkertaisesti ole tilaa nykyisen kaltaiselle yksityisautoilulle. Kaupungeissa myös on riittävä asukastiheys ja asiakasmäärät joukkoliikenteelle ja liikkumispalveluille, ja riittävän lyhyet etäisyydet pyöräilemiseen. Syrjäseuduilla vastaavanlaista tilanahtautta ja toisaalta riittävää asukastiheyttä ei puolestaan ole. Siksi autoilun vähentämisen toimet kohdennetaan kaupunkeihin ja muualla oleellisempaa on autokannan uusiminen vähäpäästöiseksi. Myös haja-asutusalueilta kaupunkeihin töihin autoilevat hyötyvät sitä enemmän, mitä useampi kaupunkilainen kulkee jollakin muulla kuin henkilöautolla.

Ilmastolupaus uudelle vuodelle

Kohta se alkaa, vuosi 2019. Joka paikka on täynnä juttuja uudenvuodenlupauksista. Uutena lajityyppinä nähdään nyt paljon ohjeita, miten uuden vuoden voi aloittaa muuttamalla omia elämäntapojaan ilmastoystävällisemmiksi.

Tiedäthän – syö enemmän kasvisruokaa, pyöräile työmatkat, lennä vähemmän.

Kannustan ihan ilman muuta jokaista noudattamaan näitä hyviä neuvoja. Omilla elämäntavoilla on paljon merkitystä.

Siltä varalta, että sinua sattuu kiinnostamaan myös, millä tavoin voit vaikuttaa omaa elämäntaparemonttia laajemmin, kokosin kätevän uudenvuoden vinkkilistan. Kas tässä:

1. Työ- ja koulumatkojen hiilijalanjälki alas
Vaadi työnantajaltasi henkilöstöetuja vähähiiliseen liikkumiseen: työsuhdematkalippuja ja -polkupyöriä, liikkumispalvelupaketteja, kimppakyytejä, yhteiskäyttöautoja. Huomauta, että taksin käyttäminen on usein työnantajalle edullisempaa kuin työsuhdeautot ja -parkkipaikat. Ehdota, että työsuhdeautoiksi hyväksytään jatkossa ainoastaan sähköautoja tai muita yhtä vähäpäästöisiä autoja. Jos työpaikkasi valmistelee muuttoa uusiin tiloihin, vaadi, että sijainnin valinnassa painotetaan hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Vaadi lastesi koululle enemmän ja parempia pyörätelineitä sekä autoliikenteen rajoittamista koulun ympäristössä.

Miksi: Liikenne on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä, ja toistaiseksi liikenteen päästöjä ei ole saatu vähenemään.

2. Vegeä työpaikka- ja kouluruokalaan
Pyydä työpaikkaruokalaan päivittäistä vegaaniannosta sekä ilmastokuormituksen huomioimista raaka-ainevalinnoissa. Tee kotikunnassasi aloite, että kouluissa ja päiväkodeissa pitää olla joka päivä vapaasti saatavilla riittävän ravitsevaa vegaanista kasvisruokaa ja että julkisissa ateriapalveluhankinnoissa painotetaan raaka-aineiden ilmastovaikutuksia.

Miksi: Ruuantuotannon ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Työpaikka- ja kouluruokailu on tärkeä osa monen ihmisen arjen ruokavalintoja.

3. Firman päästöt kuriin
Ehdota, että työpaikallasi sisällytetään päästövähennysten aikaansaaminen johdon ja henkilöstön tulospalkkiokriteereihin. Ehdota sisäisen kasvihuonepäästöhinnoittelun käyttöönottoa vähähiilisempiin investointeihin kannustamiseksi. Edellytä hiililalanjälkikriteeriä työnantajasi ja kotikuntasi hankintoihin ja investointeihin. Kannusta työnantajaasi ottamaan käyttöön ilmastotieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (science-based targets) omassa toiminnassa, energian hankinnassa ja arvoketjussa.

Miksi: Yrityksissä pystytään tekemään tehokkaita ja kauaskantoisia ilmastopäätöksiä usein paljon ketterämmin kuin valtioiden tasolla. Suuren, kansainvälisesti toimivan yrityksen arvoketjussa voi olla kymmeniä tuhansia alihankkijoita, tavara- ja raaka-ainetoimittajia, logistiikkakumppaneita, energian tuottajia jne.

4. Vähähiilisempi harrastaminen
Organisoi kimppakyydit lasten harrastuksiin. Vaadi kotikunnaltasi ja urheiluseuroilta parempia mahdollisuuksia lähiharrastuksiin. Peräänkuuluta parempia joukkoliikenneyhteyksiä ja turvallisempia pyöräreittejä harrastuspaikoille ja esimerkiksi lähiluontoon.

Miksi: Ilmastoystävällinen kaupunkirakenne on sellainen, jossa arjen tärkeät asiat pystyy hoitamaan ilman yksityisautoilua.

5. Käytä ääntäsi
Äänestä kevään eduskuntavaaleissa ehdokasta, jolla on selkeitä näyttöjä ilmastotyöstä. Älä usko pelkkiä kauniita lupauksia, vaan ota selvää, miten ehdokas ja hänen edustamansa puolue ovat aiemmin toimineet. Tue hyviä ehdokkaita jo ennen vaaleja lähtemällä mukaan tukiryhmään tai lahjoittamalla rahaa vaalikampanjaan.

Miksi: Maailmaan mahtuu paljon puhetta, mutta teoilla maailmaa muutetaan.

Kas näin – kohti entistä ilmastoystävällisempää vuotta 2019!

 

P.s. Jos haluat heti saman tien kokeilla keinoa numero viisi, voit liittyä tukiryhmääni täältä ja tehdä kampanjalahjoituksen täältä.

Liikenne unohtuu energiakeskustelussa

Viime viikolla pidettiin Energiateollisuus ry:n perinteinen ilmastoseminaari. Tilaisuuden puheenvuoroissa olisi ainesta useampaankin blogiin, mutta tartun nyt tässä aiheeseen, joka usein jää energiakeskustelussa sivuosaan.

Liikenne on maailmalla kuuma aihe – kaupungistumisen kiihtyessä liikenneruuhkat ja liikenteen haitalliset päästöt pitää saada kuriin. Kuumimpia trendejä ovat erilaiset yhteiskäyttömallit ja digitaaliset palvelut sekä sähköautot.

Suomessa sen sijaan puhutaan mieluummin nestemäisistä biopolttoaineista. Tähän on varsin ilmiselvät syyt – Suomessa kun sattuu olemaan parikin kansainvälisesti merkittävää biopolttoaineiden tuottajaa. VTT päätyikin viime kesänä julkistetussa tutkimuksessaan suosittamaan kotimaisia edistyksellisiä biopolttoaineita kansantalouden kannalta parhaana keinona vähentää liikenteen päästöjä.

Ilmastoseminaarissa VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund perusteli esityksessään varsin järkevästi, että sähköautot lyövät markkinoilla läpi liian hitaasti, minkä vuoksi biopolttoaineita tarvitaan vähintäänkin siirtymäkauden ratkaisuna, jotta päästövähennyksiä voidaan saada aikaan jo nykyisellä autokannalla.

Ongelmana vain on, että toisin kuin Suomessa, muualla Euroopassa biopolttoaineiden käytön edistämiselle ei ole samanlaisia kansantaloudellisia insentiivejä. Sähköautot ovat nyt seksikkäitä, ja kaikki haluavat niitä. Jopa öljymaa Norja suunnittelee bensiini- ja dieselautojen myyntikieltoa jo vuodesta 2025 alkaen.

Ikävä kyllä sähköautotouhotuksessa unohtuu, että myös autojen valmistamisella on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Muutaman vuoden takaisen tiedon mukaan sähköauton valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat yli kaksinkertaiset polttomoottoriautoihin verrattuna. Tämänkin vuoksi olisi järkevää pyrkiä saamaan nykyisestä autokannasta kaikki irti vähäpäästöisemmillä polttoaineilla.

Ennen kaikkea olisi kuitenkin järkevää pyrkiä vähentämään autojen määrää. Autot seisovat käyttämättöminä yli 90 prosenttia ajasta ja vievät paljon arvokasta kaupunkitilaa. Suomessa on paljon pieniä kasvuhaluisia yrityksiä, jotka kehittävät liikenteen yhteiskäyttöpalveluja ja Mobility as a service (MaaS) -sovelluksia, joiden avulla kaupunkilaisten on helppo tulla toimeen ilman omaa autoa. Oma viisihenkinen perheeni esimerkiksi pärjää suurimmaksi osaksi fillarin ja julkisen liikenteen varassa, ja satunnaisia autotarpeita palvelee yhteiskäyttösähköauto, jonka saa kätevästi käyttöön viereisen ostoskeskuksen parkkihallista.

Näiden uusien palvelujen kannalta Suomen lainsäädännössä ja julkisen liikenteen toimijoiden toimintamalleissa on aika paljon petrattavaa, jotta palvelut voivat kunnolla lyödä läpi. Olisi hienoa, kun näille löytyisi yhtä innokkaita ja vaikutusvaltaisia puolestapuhujia kuin bioetanolille ja -dieselille.

Yleensä ottaen liikenteen päästöjen vähentämiselle olisi järkevintä asettaa teknologianeutraalit tavoitteet ja tukea tasapuolisesti erilaisia päästöjä vähentäviä keinoja niin Suomen kuin EU:nkin tasoilla. Voipi vain olla hankala asia lobbattavaksi isoille EU-maille, jotka eivät myy biodieseliä vaan autoja.