Varapuheenjohtajaehdokkaan puhe puoluevaltuuskunnassa

Puheeni Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 13.5.2017

Rakkaat ystävät,

Minulle kaikkein tärkeimpiä hetkiä vihreän politiikan tekemisessä ovat nämä tilanteet, joissa me vihreät eri puolilta maata kokoonnumme samaan paikkaan. On hienoa nähdä, kokea ja tuntea, miten meitä yhdistää vahva jaettu arvopohja.

Koko sen ajan, jonka olen ollut Vihreiden toiminnassa mukana, minua ovat vetäneet puoleensa tehtävät, joissa voin olla mukana kehittämässä puoluettamme ja poliittisia kantojamme valtakunnallisella tasolla. Minulle tämä liike on jotakin paljon suurempaa kuin se paikkakunta, johon olen aikuisena asettunut asumaan.

Tähän mennessä tärkein Vihreille tekemäni työ oli puolueen strategiatyöryhmän johtaminen. Vihreiden strategiassa on kolme keskeistä tavoitetta: kaikki mukaan, haluamme kasvaa ja vaikuttaa sekä toivon ja ilon kautta. Kuntavaalit olivat uuden strategian ensimmäinen tulikoe. Ja voi, miten ylpeä olinkaan meistä kaikista! Me vaikutimme, innostimme, meillä oli hauskaa yhdessä ja Suomessa on nyt enemmän vihreitä kuntia kuin koskaan aiemmin.

Ystävät, uskon, että tämä on vasta alkusoittoa. Meillä on vielä paljon tehtävää ja voitettavaa. Minä haluan olla etulinjassa sitä työtä tekemässä, ja siksi olen ehdolla puolueen varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtajistosta on puolueelle eniten hyötyä, kun porukka pelaa hyvin yhteen ja täydentää toisiaan omilla vahvuuksillaan. Itse tuon pöytään vahvan kokemuksen ja kontaktiverkoston yritysmaailmasta sekä ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntemuksen.

Jotta me nousemme pääministeripuolueeksi, meidän pitää olla vahvoja kaikilla politiikan alueilla. Meidän pitää vakuuttaa suomalaiset siitä, että vihreä vaihtoehto on realistinen, vihreä vaihtoehto on toteutettavissa ja vihreä vaihtoehto tuo aidosti hyvinvointia kaikille suomalaisille.

Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta se on tehtävä, jota haluan olla eturivissä toteuttamassa. Haluan kehittää Vihreiden talous- ja elinkeinopolitiikkaa ja tuoda sille uskottavat kasvot. Haluan näyttää, ettei maailman pelastaminen ole mitään pilvissä leijuvien hippien hommaa.

Rakkaat ystävät, meillä on tässä puolueessa aivan huikeaa osaamista. Meillä on kykyä ja meillä on halua hyödyntää tutkimusta politiikan pohjana. Sille pohjalle on erinomaisen hyvä rakentaa huomisen vihreää liikettä – uskottavampaa, suurempaa, elinvoimaisempaa.

1261 kertaa kiitos

Vihreät ehdokkaatTänään oli hienoa herätä vaalivoiton jälkeiseen aamuun. Vihreät saivat historiallisen kovan tuloksen, ja moni kunta Suomessa on nyt paljon vihreämpi. Olen niin onnellinen siitä, että humaanin, yhdenvertaisen ja ympäristöä kunnioittavan politiikan kannattajat lähtivät näissä vaaleissa sankoin joukoin liikkeelle.

Myös Helsingissä saimme historiallisen suuren tuloksen. Pormestarin paikkaa emme saavuttaneet, mutta valtuustoryhmä kasvoi ja meillä on todella hyvät asemat kehittää rakkaasta kotikaupungistamme entistä parempaa ja vihreämpää.

Itse sain vaaleissa 1261 ääntä. Se on paljon enemmän kuin uskalsin toivoa. Tuntuu mahtavalta, ja hymy on herkässä. Kiitos kaikille teille, jotka uskoitte minuun ja Vihreisiin! Kiitos ihanille ystäville ja läheisille, huipulle tukiryhmälle ja myös monille tuikituntemattomille tuesta, avusta ja kannustuksesta! Tästä on hyvä jatkaa.

10 askelta ilmastoystävällisempään Helsinkiin

Ilmastonmuutos on tärkein syy, miksi lopulta päätin lähteä mukaan politiikkaan. Edellisessä työpaikassani tajusin, että vaikka uusilla teknologioilla, palveluilla ja bisnesmalleilla voidaan monin tavoin hillitä ilmastonmuutosta, niille ratkaisuille ei synny markkinoita ilman poliittista ohjausta.

Viime vuodet olen tehnyt myös päivätyötä ilmastopolitiikan parissa. Samalla minulle on muodostunut paljon selkeämpi kuva siitä, miten ratkaisevan tärkeä rooli kaupungeilla on ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Vaikka ilmastonmuutos on globaali ilmiö ja valtavan mittaluokan uhka ihmiskunnalle, sen hillitseminen ei ole pelkästään YK:n, EU:n tai kansallisen lainsäädännön asia. Niin kunnat kuin yksittäiset kuntalaiset – sinä ja minä – voivat tehdä ratkaisevan tärkeitä valintoja.

Suomen hiilijalanjäljestä 68 % syntyy kotitalouksissa. Sillä, miten lämmitämme asuntomme, miten liikumme ja mitä syömme, on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiselle. Meistä jokainen voi arjessaan tehdä pieniä ja suuria päätöksiä, ja kunnan tehtävä on helpottaa näiden päätösten tekemistä.

Helsinki, rakas kotikaupunkini, on Suomen kirkkaasti suurin kunta. Täällä asuu yli kymmenesosa suomalaisista, ja täällä tehtävillä valinnoilla on suuri vaikutus koko Suomelle.

Pohjoismaiset pääkaupungit Tukholma ja Kööpenhamina ovat jo pitkään määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti pyrkineet ilmastopolitiikan edelläkävijöiksi. Kyse ei ole ainoastaan ympäristöystävällisyydestä, vaan kumpikin kaupunki rakentaa samalla kotimarkkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille sekä kansainvälisesti merkittävää referenssikeskittymää vientiä vauhdittamaan. Helsingin tulisi pyrkiä vähintään samaan – mieluiten parempaan.

Miten Helsinkiä voisi kehittää ilmastoystävällisempään suuntaan? Tässä muutamia tärkeitä kehityskohteita:

  1. Tiivis kaupunkirakenne sekä kattavat julkiset ja yksityiset liikkumispalvelut luovat ihmisille puitteet sujuvalle arjelle, jonka pyörittämiseen ei välttämättä tarvita henkilöautoa.
  2. Lähipalvelut, kuten päiväkodit, liikunta- ja harrastuspaikat riittävän lähellä koteja vähentävät kaupunkilaisten tarvetta suhata autolla pitkin poikin. Ruuhkien väheneminen hyödyttää myös heitä, joiden työ edellyttää autolla kulkemista.
  3. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden, kuten talvikunnossapidon, työmaiden poikkeusjärjestelyjen ja reittisuunnittelun kehittäminen sujuvammiksi ja turvallisemmiksi kannustaa yhä useampia kaupunkilaisia kulkemaan ainakin osan päivittäisistä asiointimatkoistaan omalla lihasvoimalla, ja samalla ilmasto kiittää.
  4. Sähköisen liikenteen edellytysten, kuten latausverkoston parantaminen on tärkeää, jotta kaupunkilaiset voivat siirtyä käyttämään vähäpäästöisempiä ajopelejä.
  5. Kaukolämpöverkon avaaminen kilpailulle luo kannustimen monenlaisille toimijoille kehittää hiilen- ja puunpolttoa ympäristöystävällisempiä lämmöntuotantoratkaisuja.
  6. Päästötön sähköntuotanto on aivan olennainen tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupungin suuren mittakaavan tuotannon kehittämisen ohella pitää kannustaa kaupunkilaisia pienimuotoiseen päästöttömään sähköntuotantoon kehittämällä hinnoittelu-, rahoitus- ja kannustinmalleja.
  7. Energiatehokkuuden parantaminen on aivan keskeinen tapa pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Asuin- ja toimistokiinteistöissä on mahdollista saavuttaa merkittäviä tehokkuusparannuksia lämpöpumppujen sekä sähkön- ja lämmönkäytön optimoinnin avulla.
  8. Kiertotalouden toimintamallien omaksuminen julkisissa hankinnoissa parantaa kaupungin energia- ja materiaalitehokkuutta. Laitteiden hankkiminen palveluna luo myös taloudellista joustavuutta.
  9. Jakamis- ja kiertotalouden toimintamallien edistäminen yhteistyössä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa edistää ympäristöystävällisempää, vähemmän tavarakeskeistä elämäntapaa ja vähentää jätteen määrää sekä hävikkiä.
  10.  Kasvisruuan laadun, ravintoarvon ja saatavuuden parantaminen ja satokausikasvisten suosiminen kaupungin ruokapalveluissa auttaa kaupunkilaisia omaksumaan ilmastoystävällisempiä ruokailutottumuksia.

+1 Juuri nyt juuri sinä voit vaikuttaa myös äänestämällä. Minä haluan Helsingin kaupunginvaltuustoon, jotta voin edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja samalla kehittää Helsinkiä entistä mukavammaksi paikaksi elää, asua ja työskennellä. Minua voit äänestää numerolla 634. Ennakkoäänestys on jo käynnissä – tartu tilaisuuteen!

9 syytä rakastaa Helsinkiä

Olen junantuoma helsinkiläinen. Muutin tänne 16 vuotta sitten. Olen asunut Punavuoressa, Käpylässä, Toukolassa, Hakaniemessä ja Arabiassa. Pariskuntana, perheellisenä ja uusperheellisenä. Työskennellyt niin palkkatyössä kuin yrittäjänäkin. Omistanut auton, mutta en enää.

Elämäntilanteet ja asuinpaikat ovat muuttuneet, mutta yksi asia pysyy: rakastan tätä kaupunkia. Helsinki on minulle paras paikka maailmassa – olen kyllä asunut myös ulkomailla pariin otteeseen – ja vuosi vuodelta tämä kaupunki on muuttunut yhä paremmaksi.

Miksi Helsinki on niin ihana? Minulle sen tekevät erityisesti nämä asiat. Järjestys ei ole arvojärjestys, vaan sekalaisen assosioinnin tulosta.

1. Meri
Meri on ollut lähellä melkein kaikissa asuin- ja työpaikoissani Helsingissä. Se toki tekee tuulesta viileää kesäisin ja läpitunkevan raakaa talvisin ja lauhduttaa talvisään märäksi loskakeliksi. Mutta meren tuoksu, vesilintujen äänet, auringon kimallus laineilla, kuunsilta tyynellä ulapalla, pitkät kävely- ja juoksulenkit rannoilla ja laivaretket saariin tekevät Helsingistä monella tapaa erityisen.

Meri on myös haavoittuva, ja siksi sitä pitää suojella. Jokakesäiset sinilevälautat ovat meille rannikon asukkaille konkreettisin muistutus Itämeren saasteongelmista. On meidän helsinkiläisten etu, että merestä pidetään huolta.

2. Luonto
Helsingissä metsä on aina lähellä. Itse asiassa Suomessa harvassa paikassa on niin vanhaa luonnontilaista metsää kuin täällä pääkaupungissa. Se on aika huikea asia, sillä vaikka kuinka olen kaupunkilaiseksi syntynyt ja sellaisena kasvanut, mieleni kaipaa silti säännöllisesti metsän rauhaan.

On aivan mahtavaa, että voin asua lähellä keskustaa, ihmisiä ja palveluja, mutta kuitenkin pyrähtää kotiovestani juoksulenkille upeaan rantapuistoon ja jatkaa siitä joenvarren ruovikoihin ja metsään.

Vaikka Helsinki kasvaa ja sen täytyy kasvaa, on tärkeää huolehtia siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus lähiluontoon.

3. Lähipalvelut
Yksi parhaista asioista kaupungissa asumisessa on se, että kaikki tarpeellinen on kävelymatkan tai korkeintaan lyhyen bussi- tai pyörämatkan päässä. Lapsiperheellisenä arvostan kovasti sitä, ettei päivää tarvitse kuluttaa pitkiin asiointimatkoihin ja että lapseni voivat kipittää kouluun, kirjastoon ja leikkipuistoon muutaman korttelin päähän.

Helsinki tarjoaa julkisten palvelujen lisäksi vielä paljon kaikkea muuta hauskaa ja ihanaa, minkä mahdollistaa riittävä asukastiheys. Kun porukkaa on ympärillä riittävän paljon, on kannattavaa perustaa yrityksiä sitä porukkaa palvelemaan.

4. Kulttuuritarjonta
Olen kulttuurin suurkuluttaja, ja käyn osapuilleen joka viikko leffassa, museossa, keikalla tai teatterissa. On mahtavaa asua kaupungissa, jossa on koko ajan niin paljon kaikkea kiinnostavaa käynnissä, että ongelmana on lähinnä runsaudenpula. Kulttuurin riittävästä rahoituksesta on tärkeää huolehtia, jotta kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus nauttia kulttuuriharrastuksesta.

5. Pyöräily
Lapsena Tampereen Hervannassa kuljin joka paikkaan pyörällä. Opiskeluaikana ulkomailla pyöräily välillä jäi, mutta viime vuosina olen löytänyt fillaroinnin uudelleen. Ja onpas tämä muuten hyvä kaupunki pyöräillä! Pyörätieverkko on varsin kattava, ja kehitystä parempaan suuntaan tapahtuu koko ajan. Toki nokan koputtamistakin vielä löytyy, etenkin kaikenlaisista rakennustöiden aiheuttamista poikkeusjärjestelyistä, mutta varsin hyvin kaupungin virkamiehet ja -naiset reagoivat palautteeseen.

6. Pöhinä
Juu tiedän, pöhinä on julistettu kielletyksi ilmaisuksi. Mutta keksikää parempi sana kuvaamaan sitä innokasta toimeliaisuutta, jota Helsingistä löytyy niin monelta osa-alueelta! Startup-yhteisössä kehitetään uusia juttuja työtunteja laskematta. Aktiiviset kaupunkilaiset kehittävät erilaisia festareita ja muita tapahtumia. Erilaiset aktivistiryhmät kehittävät kaupunkia paremmaksi yhteistyössä kaupungin työntekijöiden kanssa. Joka päivä jossakin tapahtuu. Onhan se nyt loistavaa.

7. Vapaa lapsuus
Vaikka Helsinki on isohko kaupunki ja kasvaa koko ajan, täällä uskaltaa silti antaa lasten juosta vapaasti. Poikkeuksiakin on, mutta pääasiassa kaupungin mittakaava on ihmisen kokoinen. Olen iloinen siitä, että liikenteen kehittämisessä on nostettu jalankulku ja pyöräily ensisijaisiksi kulkutavoiksi, koska käveltävä kaupunki on myös turvallinen ja viihtyisä kaupunki – kaiken kokoisille ja ikäisille kaupunkilaisille.

8. Joukkoliikenne
Toimiva joukkoliikenne on minulle aivan olennainen osa kaupunkilaiselämää. Oma viisihenkinen perheeni pärjää varsin hyvin ilman omaa autoa, koska bussilla, metrolla ja ratikalla pääsee – ja silloin, kun ei pääse, voi helposti vuokrata auton käyttöönsä. Myös yrittäjänä arvostan suuresti toimivia liikkumispalveluja. Valitettavasti Helsingissäkin on kuitenkin vielä kaupunginosia, jotka ovat joukkoliikenteen ulottumattomissa, joten joukkoliikenneverkkoa on tärkeää kehittää edelleen.

9. Helsinkiläiset
Oikeastaan kaikkein tärkeintä Helsingissä ovat helsinkiläiset, sillä ihmisethän ne täällä keksivät ja järjestävät kaikenlaista hauskaa. Kotikaupunginosassani Arabiassa on todella aktiivista ja yhteisöllistä porukkaa, ja se juuri tekee tästä niin mukavan asuinpaikan. On tärkeää, että kaupunki tukee asukkaiden aktiivisuutta sekä rahallisesti että helpon ja joustavan asioinnin kautta.

Kahden kodin perheiden kyykyttämisen pitää loppua

Puheeni Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 11.2.2017

Rakkaat vihreät ystävät,

Moni teistä tietääkin, että olen uusperheen äiti. Meidän perheeseemme kuuluu kolme ihanaa lasta, joista kaksi on minun tuotantoani ja yksi mieheni aiemmasta liitosta.

Kaikki kolme lasta asuvat meillä vuoroviikoin. Järjestely on meidän kaikkien kannalta paras mahdollinen. Valitettavasti vain Helsingin kaupunki ei tätä järjestelyä tunnusta.

Kaikenlaista arjen harmia on koko ajan. Minä ja puolisoni emme esimerkiksi saa Wilma-tunnuksia toistemme lasten kouluihin. Jos toinen meistä on työmatkalla, toinen ei saa koulun viestejä liikuntavarusteista ja muista tärkeistä jutuista.

Jos lasteni isä vie lapsen lääkäriin, testitulokset lähetetään minulle. Viralliset tiedoksiannot esimerkiksi kouluvalintoihin ja iltapäiväkerhoihin liittyen lähetetään vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Pahin tilanne oli, kun hain tyttärelleni eskaripaikkaa tutusta päiväkodista, jossa hän oli ollut hoidossa alle yksivuotiaasta, ja jonka naapurissa hän asui isänsä luona joka toinen viikko. Eskaripaikkaa ei meinannut millään irrota, koska tyttö on kirjoilla minun luonani, ja tuolloin asuimme hieman etäämmällä päiväkodista. Päiväkodin johtaja kehtasi jopa perustella tätä lapsen edulla.

Tilanne onneksi ratkesi meidän kannaltamme lopulta hyvin, mutta Helsingin tiukka oppilaaksiottopolitiikka on ja pysyy. Puhutaan ilkeästi koulushoppailusta, vaikka perheillä on monia aivan perusteltuja syitä valita muu kuin virallinen lähikoulu.

Meidän perheemme tilanne ei ole milään tavalla erikoinen. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan Helsingissä joka viides koululainen elää vuoroviikkoperheessä. Tämän päivän Hesarin mukaan meidän perheemme kokemat arjen hankaluudet ovat arkipäivää myös muille perheille.

Tärkeä helpotus meidän kaikkien tilanteeseen olisi lain muuttaminen siten, että lapsella voi olla kaksi osoitetta.

Moniin mainitsemiini asioihin voidaan kuitenkin vaikuttaa myös kunnan tasolla. Sen sijaan, että kunnan viranomaiset kyykyttävät ja pompottavat kahden kodin lapsia ja heidän vanhempiaan, voitaisiin valita myös perheystävällinen toimintatapa. Kunnat voisivat esimerkiksi huomioida vuoroviikkoasumisen perusteena kouluvalinnoille, koulukyydeille ja terveyskeskusasioinnille. Viranomaiset voisivat huolehtia siitä, että tieto kulkee lasten molempiin koteihin.

Ystävät, kuntavaalit pidetään kahden kuukauden päästä. Kun me saamme sen veret seisauttavan vaalivoiton, hoidetaan tämäkin asia kuntoon.