Helpotusta kahden kodin lasten kouluvalintoihin

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli tänään aloitteeni kahdessa kodissa asuvien lasten kouluvalinnan helpottamiseksi. Aloitevastauksen loppupäätelmä on positiivinen, aloitteen toteuttamista selvitetään. Valitettavasti kuitenkin viranhaltijoiden vastustus kuultaa vastauksen perusteluista läpi. Selvensin puheessani aloitteen taustoja ja kävin läpi esitettyjä huolenaiheita.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Haluan kiittää kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseniä, että velvoititte viranhaltijat selvittämään aloitteeni toteuttamista.

Tässä aloitteessa on kyse siitä, että kaupunki elää asukkaidensa muuttuvien elinolosuhteiden mukana. Perheet nykypäivänä ovat monimuotoisia. On sateenkaariperheitä, adoptioperheitä, uusperheitä, yksinhuoltajaperheitä, apilaperheitä.

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan joka viides helsinkiläinen koululainen asuu kahdessa kodissa. Osa näistä lapsista asuu toisessa kodissaan viikonloppuisin, jolloin asumisjärjestely ei vaikuta koulunkäyntiin. Mutta yhä enemmän on lapsia, joka käyvät koulua säännöllisesti kahdesta eri osoitteesta.

Näille lapsille kumpikin koti on ihan oikea koti. Kummassakin kodissa tehdään läksyjä, syödään iltapalaa, kuivatetaan kuraisia kintaita patterin päällä, röhnötetään kavereiden kanssa ja kinastellaan oman huoneen siivoamisesta.

Vuoroasumisen yleistyminen kertoo siitä, että sekä isät että äidit haluavat pitää yllä kiinteää suhdetta lapsiinsa, vaikka parisuhde lasten toisen vanhemman kanssa on päättynyt. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan järjestely on lasten kannalta hyvä – kahdessa kodissa vuoroasuvat lapset ovat yhtä onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä kuin yhdessä kodissa asuvat, kunhan vanhempien välit ovat kunnossa.

Helsingissä koulu- ja esikoulupaikkaa valittaessa lapselle myönnetään ensisijaisesti paikka siltä oppilaaksiottoalueelta, jolla hänen virallinen osoitteensa on.

Tämä saattaa perheitä kummallisiin tilanteisiin. Lapsi ei saakaan esikoulupaikkaa tutusta päiväkodista, koska virallinen osoite on eri alueella. Lapsi joutuu kulkemaan pitkän ja hankalan koulumatkan, vaikka toisen kodin lähellä olevaan kouluun olisi helpompi kulkea molemmista kodeista. Perheen lapset joutuvat eri kouluihin, koska ovat eri alueilla kirjoilla.

Tämä ei mielestäni ole oikein eikä tätä päivää, ja siksi tein valtuustoaloitteen.

Minulta on usein kysytty, miksi vanhemmat eivät vain vaihda lapsen kirjoja toiseen kotiin kouluhakemuksen käsittelyajaksi. Näin moni käytännössä tekeekin. Minusta kuitenkaan järjestelmä ei voi perustua siihen, että kansalaiset joutuvat kikkailemaan julkisia palveluja saadakseen.

Pienituloisille vanhemmille osoitteen siirto myös tarkoittaa käytännössä lapsen asuinpaikkaan sidottujen etuisuuksien kuten asumistuen lapsikorotuksen katkaisemista. Lapseen liittyvät kulut eivät katoa mihinkään, mutta tulot pienenevät merkittävästi. Tämä ei minusta ole kohtuullista.

Moni on ollut huolissaan koulushoppailusta. Se termi ei kuitenkaan oikeastaan liity tähän asiaan. Olisi aika extremeä, jos joku ottaisi avioeron ja muuttaisi erilleen puolisostaan vain saadakseen lapsensa parempaan kouluun. Perhehän voi vain yksinkertaisesti muuttaa. Ja niin moni tekeekin.

Se ei ole koulushoppailua, että haluaa lapselleen koulupaikan kodin läheltä. Se toinenkin koti on lapsen ihan oikea koti, jossa lapsi asuu ja josta hän kulkee kouluun. Kahden kodin perheillä tulisi olla mahdollisuus valita, kumman kodin alueelta lapselle koulupaikkaa haetaan, jotta perheen ja erityisesti lapsen arki saadaan mahdollisimman sujuvaksi ja turvalliseksi.

Toimialan aloitevastauksessa todetaan, että oppilas voi pyrkiä toissijaiseen kouluun tai esiopetuspaikkaan ja tulla valituksi, mikäli siellä on tilaa. Tämä on melkoista asioiden kaunistelua, kun me tiedämme, minkälainen tilanne tässä kaupungissa on päivähoito- ja koulupaikkojen suhteen. Esimerkiksi omalla asuinalueellani koulussa on enemmän oppilaita kuin tilamitoitus sallii, ja oppilasmäärä kasvaa sadalla vuodessa. Ei siihen kouluun tulla toissijaisille paikoille, ei mitenkään.

Olennainen asia on, miten vakituinen kahdessa kodissa asuminen määritellään ja todennetaan. Lapsenhuoltolakiin esitetään muutosta, jonka mukaan vuoroasuminen merkittäisiin jatkossa väestötietojärjestelmään. Mikäli lakiuudistus menee läpi, se tarjoaa kaupungille varsin yksinkertaisen keinon todentaa asia.

Jo ennen lakiuudistusta todentamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi lastenvalvojan vahvistamaa tapaamissopimusta.

Asia on nyt selvitettävänä, mikä on hienoa. Nyt toivon kasvatus- ja koulutustoimialan viranhaltijoilta kykyä ja halua kehittää kaupungin palveluja vastaamaan kaupunkilaisten elämäntilanteita. On aika päivittää perheiden palvelut nykypäivään.

Valtuustoaloite: kahdessa kodissa asuminen oppilaaksioton perusteeksi

Nyky-yhteiskunnassa on monenlaisia perhemuotoja – ydinperheitä, monikkoperheitä, adoptioperheitä, sateenkaariperheitä, uusperheitä, yhden huoltajan perheitä ja monenlaisia muita. Julkisten palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa pitää huomioida perheiden moninaisuus. Se on yhdenvertaisuuskysymys, mutta myös perheiden sujuvan arjen edellytys.

Tein viime viikolla ensimmäisen valtuustoaloitteeni. Tavoitteena on helpottaa kahden kodin perheiden koulu- ja esikouluvalintaa, jotta lasten sujuva ja turvallinen koulumatka on mahdollinen molemmista kodeista. Aloite sai runsaan joukon allekirjoituksia, joten se lähti eteenpäin käsiteltäväksi.

Tässä aloitteen teksti:

2013 toteutetun THL:n kouluterveyskyselyn (http://bit.ly/2vhCqDl) mukaan pääkaupunkiseudulla joka neljäs peruskoululainen ja ammattiin opiskeleva sekä joka viides lukiolainen asuu kahdessa kodissa.

Nykylainsäädännön mukaan lapsella ei voi olla kahta osoitetta, joten kaupungin näkökulmasta kaikilla koululaisilla on vain yksi koti. Tämä aiheuttaa perheille hankaluuksia koulu- ja esikoulupaikkaa hakiessa. Virallisen kotiosoitteen mukainen lähikoulu tai esikoulu ei aina ole lapsen sujuvan arjen sekä turvallisen tai kohtuullisen koulumatkan kannalta paras vaihtoehto toisesta kodista kuljettaessa.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsingissä vakituinen kahdessa kodissa asuminen hyväksytään viralliseksi oppilaaksioton perusteeksi. Tällä tavoin kahden kodin perheillä on paremmat mahdollisuudet valita molempien kotien sijainnin ja lasten sujuvan arjen kannalta hyvä koulu tai esikoulu.

Helsingissä 30.8.2017

Kahden kodin perheiden kyykyttämisen pitää loppua

Puheeni Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 11.2.2017

Rakkaat vihreät ystävät,

Moni teistä tietääkin, että olen uusperheen äiti. Meidän perheeseemme kuuluu kolme ihanaa lasta, joista kaksi on minun tuotantoani ja yksi mieheni aiemmasta liitosta.

Kaikki kolme lasta asuvat meillä vuoroviikoin. Järjestely on meidän kaikkien kannalta paras mahdollinen. Valitettavasti vain Helsingin kaupunki ei tätä järjestelyä tunnusta.

Kaikenlaista arjen harmia on koko ajan. Minä ja puolisoni emme esimerkiksi saa Wilma-tunnuksia toistemme lasten kouluihin. Jos toinen meistä on työmatkalla, toinen ei saa koulun viestejä liikuntavarusteista ja muista tärkeistä jutuista.

Jos lasteni isä vie lapsen lääkäriin, testitulokset lähetetään minulle. Viralliset tiedoksiannot esimerkiksi kouluvalintoihin ja iltapäiväkerhoihin liittyen lähetetään vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Pahin tilanne oli, kun hain tyttärelleni eskaripaikkaa tutusta päiväkodista, jossa hän oli ollut hoidossa alle yksivuotiaasta, ja jonka naapurissa hän asui isänsä luona joka toinen viikko. Eskaripaikkaa ei meinannut millään irrota, koska tyttö on kirjoilla minun luonani, ja tuolloin asuimme hieman etäämmällä päiväkodista. Päiväkodin johtaja kehtasi jopa perustella tätä lapsen edulla.

Tilanne onneksi ratkesi meidän kannaltamme lopulta hyvin, mutta Helsingin tiukka oppilaaksiottopolitiikka on ja pysyy. Puhutaan ilkeästi koulushoppailusta, vaikka perheillä on monia aivan perusteltuja syitä valita muu kuin virallinen lähikoulu.

Meidän perheemme tilanne ei ole milään tavalla erikoinen. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan Helsingissä joka viides koululainen elää vuoroviikkoperheessä. Tämän päivän Hesarin mukaan meidän perheemme kokemat arjen hankaluudet ovat arkipäivää myös muille perheille.

Tärkeä helpotus meidän kaikkien tilanteeseen olisi lain muuttaminen siten, että lapsella voi olla kaksi osoitetta.

Moniin mainitsemiini asioihin voidaan kuitenkin vaikuttaa myös kunnan tasolla. Sen sijaan, että kunnan viranomaiset kyykyttävät ja pompottavat kahden kodin lapsia ja heidän vanhempiaan, voitaisiin valita myös perheystävällinen toimintatapa. Kunnat voisivat esimerkiksi huomioida vuoroviikkoasumisen perusteena kouluvalinnoille, koulukyydeille ja terveyskeskusasioinnille. Viranomaiset voisivat huolehtia siitä, että tieto kulkee lasten molempiin koteihin.

Ystävät, kuntavaalit pidetään kahden kuukauden päästä. Kun me saamme sen veret seisauttavan vaalivoiton, hoidetaan tämäkin asia kuntoon.