Helsingin koulujen ja päiväkotien ilmanvaihto kuntoon

Puhuin kaupunginvaltuustossa koulujen ja päiväkotien sisäilmasta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat Helsingissä iso ongelma. Koulujen korjausvelka on puoli miljardia euroa, ja sisäilmaongelmat aiheuttavat terveysongelmia niin koulujen ja päiväkotien henkilöstölle kuin lapsillekin.

On hienoa, että tämän valtuustokauden budjetissa varattiin paljon aiempaa enemmän rahaa koulujen korjaamiseen. Nyt toivottavasti saadaan ongelmalliset rakenteet remontoitua nopeammin ja riittävässä laajuudessa.

Sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan johdu pelkästään kosteusvaurioista tai virheellisistä rakenneratkaisuista. Rakennusten ilmanvaihdolla on myös olennainen osuutensa ongelmien aiheuttajana. Tästä syystä tein aloitteen koulujen ja päiväkotien ilmanvaihtoa koskevien käytäntöjen muuttamiseksi.

Helsingissä on käytäntönä, että koulujen ja päiväkotien koneellinen ilmanvaihto sammutetaan öisin, viikonloppuina ja loma-aikoina ja käynnistetään joitakin tunteja ennen työpäivän alkua. Ilmanvaihto sammutetaan energiansäästösyistä.

Monet asiantuntijat eivät pidä tätä käytäntöä riittävänä. Noin kaksi kolmasosaa sisäilman epäpuhtauksista johtuu rakennuksessa oleskelevista ihmisistä ja noin kolmasosa tulee rakenteista. Siis silloinkin, kun rakennus on tyhjillään, sisäilmaan päätyy muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleista johtuvia epäpuhtauksia.

Jos näitä epäpuhtauksia ei tuuleteta pois, niistä voi aiheutua terveyshaittoja rakennusta käyttäville ihmisille. Kaupungin viranhaltijoiden kanta on, että se riittää, kun tuuletetaan pari tuntia ennen työpäivän alkua, mutta sekä akateemisten tutkijoiden että rakennusalan konsulttien joukosta löytyy eriäviä näkemyksiä.

Jyväskylän kaupungissa on omaksuttu erilainen käytäntö kuin Helsingissä. Siellä kaupungin tilapalvelujen hallinnoimissa rakennuksissa ilmanvaihto on käynnissä osateholla myös silloin, kun rakennuksissa ei oleskella.

Jyväskylän ohjeistus myös edellyttää, että rakennusten iltakäyttö huomioidaan. Kouluissa on koulupäivän ulkopuolella monenlaista toimintaa, kuten kerhoja ja urheiluseurojen harjoituksia. Myös tällainen käyttö edellyttää täyden tehon ilmanvaihtoa.

Onko Jyväskylän käytäntö parempi? Ainakin Jyväskylässä on saatu sisäilmaongelmat paremmin hallintaan kuin Helsingissä. Minusta Jyväskylän kokemuksista onkin syytä ottaa opiksi.

Aloitevastauksessa kerrotaan, että Helsingin sekä muiden kuuden suurimman kaupungin edustajat kokoontuvat syyskuussa pohtimaan ilmanvaihdon käyttötapoja ja että Helsinki päivittää koneellista ilmanvaihtoa koskevat ohjeistukset tämän pohdinnan tuloksena. Tämä on erittäin hyvä asia.

Saamme uuden ohjeistuksen tutustuttavaksi kaupunkiympäristölautakuntaan, mikä on sekin hyvä asia.

Nyt toivon, että jo kertyneet kokemukset kaupungeista, joissa ympärivuorokautista ilmanvaihtoa on kokeiltu, huomioidaan Helsingin uuden ohjeistuksen laadinnassa.

Energiansäästö on sinänsä tärkeää ja kannatettavaa, mutta sitä ei pidä tehdä ihmisten terveyden kustannuksella. Kun huolehditaan, että epäpuhtaudet tuulettuvat sisäilmasta riittävän hyvin ja ilmanvaihtohormit pidetään puhtaina, säästytään myös suuremmalla todennäköisyydellä kalliilta sisäilmaremonteilta.

Sisäilmaongelmat ovat Helsingissä paisuneet sellaisen mittakaavaan, että kaikki keinot pitää ottaa käyttöön.

 

Parempi sisäilma kouluihin ja päiväkoteihin

Jätin eilen valtuustoaloitteen, jonka tavoitteena on parantaa sisäilman laatua ja ehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä Helsingin kouluissa ja päiväkodeissa. Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 21 valtuutettua lähes jokaisesta valtuustoryhmästä.

Nyt, kun kaupungin budjettiin on varattu runsaasti rahaa sisäilmaongelmien korjaamiseen, voimme toivottavasti luopua käytännöistä, joilla tavoitellaan lyhytaikaisia säästöjä, mutta saadaan aikaan pitkäaikaisia ongelmia.

Uskon, että kaikki haluavat lasten ja heidän hoitajiensa ja opettajiensa viettävän päivänsä rakennuksissa, jotka ovat terveellisiä ja turvallisia.

 

Valtuustoaloite: Sisäilman laatua parantavat koneellisen ilmanvaihdon käytännöt kouluihin ja päiväkoteihin

Koulujen ja päiväkotien kosteus- ja sisäilmaongelmat aiheuttavat Helsingin kaupungille suuria kustannuksia. Koulujen korjausvelka on jo puoli miljardia euroa. Sisäilmaongelmat aiheuttavat monenlaisia terveysongelmia, joiden hoitaminen kasvattaa kustannuksia entisestään.

On hienoa, että kaupunki on varannut budjetissaan runsaasti rahaa sisäilmaremonttien tekoon. Valitettavasti pelkkä rakenteiden korjaaminen ei välttämättä poista kaikkia ongelmia. Yksi sisäilman laatua huomattavasti heikentävä asia on koneellisen ilmanvaihdon laitteistojen käyttötavat. Useissa koulu- ja päiväkotirakennuksissa on käytäntönä sammuttaa koneellinen ilmanvaihto arki-iltojen, viikonloppujen ja loma-aikojen ajaksi.

Koneellisen ilmanvaihdon kytkeminen pois päältä on osasyyllinen kosteusongelmien syntyyn ja huonontaa rakennusten ilmanlaatua merkittävästi. Kun ilma ei vaihdu koululuokissa ja päiväkodin huoneissa, epäpuhtaudet kasautuvat tiloihin ja tarttuvat pintoihin. Säästämällä ilmanvaihdosta luodaan vielä kalliimpi ongelma.

On myös käynyt ilmi, että joidenkin koulujen sisäilmaremonttien yhteydessä laadittuja huoltosuunnitelmia ei ole noudatettu ilmanvaihdon osalta, koska tieto ei ole kulkenut kiinteistön kunnossapidosta vastaaville.

Asiantuntijoiden mukaan rakennuksen ollessa tyhjillään koneellista ilmanvaihtoa tulee käyttää vähintään kolmasosateholla, jotta rakenteista johtuvat epäpuhtaudet ja kosteus tuulettuvat pois. Mikäli ilmanvaihtojärjestelmää ei ole mahdollista säätää portaattomasti, voidaan ilmanvaihto ajastaa käymään joka kolmannen tunnin ajaksi täydellä teholla. Tilat tulee varustaa korvausilmaventtiileillä sekä tehokkaalla lämmön talteentotolla ja tilojen välillä tulee olla siirtoilmaventtiilejä. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmät tulee nuohota ja suodattimet vaihtaa säännöllisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että niissä Helsingin kaupungin koulu- ja päiväkotirakennuksissa, joissa koneellinen ilmanvaihto on käytössä, siirrytään käytäntöön, jossa koneellista ilmanvaihtoa ei suljeta kokonaan arki-iltoina, viikonloppuina ja loma-aikoina, vaan ilmanvaihto pidetään käynnissä riittävällä teholla, että ilma vaihtuu kaikissa tiloissa. Oikean mitoituksen aikaansaamiseksi ilmanvaihdosta vastaavan kunnossapitohenkilöstön tulee selvittää kiinteistön käyttäjien kanssa rakennuksen normaalit työajat, mukaan lukien iltapäiväkerhot, liikuntavuorot ja muu harrastustoiminta. Ilmanvaihtohormit nuohotaan ja suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. On myös huolehdittava siitä, että koneellinen ilmanvaihto on mitoitettu rakennusten sisäilmaston ja ilmanvaihdon määräysten ja ohjeiden mukaan, että korvaus- ja siirtoilmaventtiilejä on riittävästi ja että rakennuksen maksimikäyttäjämäärä ei ylity. Lisäksi esitämme, että koulujen ja päiväkotien kiinteistöhuollon ohjeistuksia ja valvontaa sekä tiedonkulun käytäntöjä kiinteistöjen käyttäjien ja kunnossapidon välillä kehitetään ja tehostetaan sisäilmaongelmia aiheuttavien käytäntöjen kitkemiseksi.