Alkaako nyt Helsingin keskustan kehittämisen aika?

Viime viikkojen keskustelujen perusteella voinee todeta, että osapuilleen kaikki poliittiset ryhmät Helsingissä haluavat kehittää kaupungin keskustan elinvoimaa ja viihtyisyyttä sekä ratkaista Jätkäsaaren liikenneongelman.

Näiden asioiden edistäminen on ollut pysähdyksissä kaksi vuotta, kun on odoteltu keskustatunneliselvityksen valmistumista. Nyt, kun mitä ilmeisimmin keskustatunnelin yleissuunnittelun käynnistäminen ei tule saamaan riittävää tukea kaupunkiympäristölautakunnassa, voi kaupungin kehittäminen jälleen edetä.

Pitkän linjan sijoittajana olen oppinut jo kauan sitten, ettei kaikkia rahoja kannata laittaa samaan kohteeseen. Samaa viisautta on mielestäni hyvä toteuttaa myös kaupunkisuunnittelussa. Kaupungin elinvoima kärsii siitä, että rahat ja resurssit keskitetään yhteen suurhankkeeseen, jonka hyödyt toteutuvat – jos toteutuvat – vasta yli vuosikymmenen kuluttua.

Jätkäsaarelaiset tarvitsevat ratkaisuja ruuhkiin nyt. Keskustan kehittämistä ei voida pysäyttää viideksitoista vuodeksi. Ilmastonmuutos ei odota. Siksi katse pitää nyt kääntää eteenpäin.

Olen iloinen siitä, että myös demarit ovat nostaneet esille satamaliikenteen voimakkaamman ohjaamisen Vuosaareen. Se on sijainniltaan huomattavasti Jätkäsaarta parempi logistiikan kauttakulkusatama. Merkittävä osa Helsinki-Tallinna-liikenteestä ei kohdistu kaupunkien keskustoihin, joten sen ohjaaminen Vuosaari-Muuga-reitille ratkaisee liikenneongelmia sekä Helsingissä että Tallinnassa. Voisinkin kuvitella, että Tallinnan pormestari ilahtuu kuullessaan, että Helsingissä ryhdytään nyt tosissaan ajamaan tätä vaihtoehtoa.

Se hyöty tunneliselvityksestä oli, että saatiin tuoretta faktaa keskustan liikkeiden asioinnista. Asiointiselvityksen mukaan keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista yli 80 prosenttia tehdään joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60–71 prosenttia riippuen kauppa- ja palvelutyypistä. Tätä tietoa kannattaa nyt hyödyntää ja kehittää keskustasta entistä vetovoimaisempaa suurimmille asiakasryhmille, eli kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuville. Myös Helsinkiin kovasti halutut matkailijat kuuluvat pääasiassa näihin ryhmiin.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on ilmastonäkökulma. Kaupungin tavoite hiilineutraaliudesta 2035 on kunnianhimoinen ja vaativa. Päästövähennysten aikaansaaminen on haastavaa, ne on revittävä monista pienemmistä ja isommista kohteista. Selvityksen mukaan keskustatunneli olisi kasvattanut liikenteen päästöjä. Sellaiseen ei nyt ole varaa – aivan kaikilla kaupungin osa-alueilla päästöjen suunnan tulee olla alaspäin.

Toivon, että nyt lähtee käyntiin Helsingin kantakaupungin kehittämisen aika – kohti tulevaisuuden viihtyisää, hiilineutraalia kaupunkikeskustaa. Toivottavasti myös Kokoomukselta löytyy tähän intoa.