Lukiolaiset kysyvät

Sain helsinkiläisen lukion opiskelijoilta joukon kysymyksiä useista politiikan aiheista. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

Olisiko julkisten palvelujen tuotannon siirtäminen yksityiselle sektorille kannattavaa? Miksi/Miksi ei?
Palvelujen yksityistämisestä on runsaasti kokemuksia eri puolilta Suomea, ja näistä kokemuksista voidaan päätellä, ettei yksityinen sektori mitenkään välttämättä tuota parempaa laatua tai parempaa kustannustehokkuutta. Todella paljon on kiinni siitä, miten ulkoistus on toteutettu. Viime aikoina olemme uutisista lukeneet useista tapauksista, joissa alun perin kilpailutuksessa on korostettu liikaa edullista hintaa ja liian vähän palvelun laatua, ja lopputuloksena on ollut niin huono palvelun taso, että palvelun tuotanto on pitänyt keskeyttää. On ollut myös tapauksia, joissa julkisen puolen valvonta ei ole toiminut kuten pitäisi.

Toisaalta monia julkisia palveluja on ulkoistettu aivan hyvällä menestyksellä ja toimivasti erilaisille järjestöille ja myös yksityisille yrityksille.

Yhteenvetona voikin todeta, että ensisijaisesti pitää turvata palvelujen saatavuus ja hyvä laatu. Ulkoistuksilla ja ostopalveluilla voidaan täydentää tarjolla olevia palveluja, mutta laatukriteerien ja valvonnan tulee olla kunnossa. Lähtökohtaisesti julkisrahoitteiset palvelut tulee tuottaa niin, ettei niillä tavoitella taloudellista voittoa.

Pitäisikö maahanmuuttoa mielestänne vähentää vai lisätä?
Pitäisi lisätä. Suomen väestö ikääntyy ja hyvinvointivaltion rahoituspohja ohenee. Tarvitsemme tänne maailmalta lisää ihmisiä töitä tekemään. Työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa, kotoutumispalveluja parantaa ja niihin pääsyä nopeuttaa ja turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteitä purkaa. Lisäksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut pitää poistaa ja heille pitää myöntää pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.

Lisää tietoa aiheesta löytyy Vihreiden talouden ja työllisyyden tiekartasta, jonka valmistelua johdin.

Kannatatteko EU:sta eroamista? Miksi?
En missään tapauksessa. EU on Euroopan historian tärkein rauhan sekä poliittisen ja taloudellisen vakauden aikaansaaja, josta on tärkeää pitää huolta. Suomi ei kykene yksin kilpailemaan maailmanmarkkinoilla, vaan tarvitsemme EU:n sisämarkkina-aluetta ja neuvotteluvoimaa pärjätäksemme.

Itse kuulun ensimmäiseen sukupolveen, joka pääsi Suomen EU:hun liittymisen jälkeen opiskelemaan ulkomaille helpommin kuin koskaan ennen. Lähdin tekemään yliopistotutkintoa Isoon-Britanniaan vuonna 1997. Valtava määrä suomalaisia on sittemmin tehnyt koko tutkinnon jossakin muussa EU-maassa tai käynyt Erasmus-vaihdossa. Muun muassa tämän tärkeän mahdollisuuden menettäisimme, jos Suomi eroaisi EU:sta.

Pitäisikö Suomen olla sotilaallisesti liittoutumaton?
Teknisesti ottaen Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut täysin liitoutumaton. Suomi on Naton rauhankumppani ja EU:n jäsen, mikä luo tiettyjä sotilaallisia sidonnaisuuksia. Minusta on hyvä, että teemme puolustusyhteistyötä, ja EU:n ja Ruotsin kanssa sitä kannattaa myös lisätä.

Miten mielestänne ympäristön suojelua voitaisiin parantaa Suomessa tai tulisiko ympäristön suojelemiseksi säätää uusia lakeja?
Tarvitaan sekä uusia lakeja että joidenkin nykyisten lakien purkamista. Metsien suojelu ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat yksi tärkeimmistä asioista tällä hetkellä, sillä tarvitsemme metsien hiilinieluja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja meidän pitää pysäyttää suomalaisten lajien uhanalaistuminen ja katoaminen.

Lainsäädäntömme kannustaa tällä hetkellä tehometsätalouteen, avohakkuisiin ja soiden ojittamiseen, joten paljon uudistamistarvetta on. Metsänomistajille pitää tehdä kannattavaksi hiilinieluja kasvattavat ja monimuotoisuutta suojelevat metsänhoitokäytännöt sekä soiden ennallistaminen. Metsien suojeluun kannustavan Metso-ohjelman rahoitusta pitää lisätä.

Maataloustukia pitää myös uudistaa kannustamaan hiiltä sitoviin viljelykäytäntöihin, kasvituotantoon eläintuotannon sijaan sekä ravinnepäästöjen vähentämiseen.

Fossiilisten polttoaineiden tuet pitää ajaa alas. Tällä hetkellä kannustamme muun muassa dieselin ja polttoöljyn käyttöön sekä turpeen polttamiseen yli miljardilla eurolla vuosittain.

Lisää Vihreiden ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyviä kantoja löytyy poliittisesta tavoiteohjelmasta sekä luonnonsuojeluohjelmasta.

 

Tuottavuusharha

Eilisessä HS:n puheenjohtajapaneelissa särähti jälleen korvaan Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän into vähentää virkamiehiä. Sipilä on toistuvasti puhunut henkilöstövähennyksistä  tuottavuuden parantamisena.

Irtisanomis- tai säästöohjelman nimittäminen tuottavuuden parantamiseksi on juuri sellaista älyllisesti epärehellistä poliitikkospiikkiä, joka saa kansalaiset väsymään politiikkaan.

Tuottavuus tarkoittaa yksinkertaisesti käytetyn panoksen suhdetta tavoiteltuun tuotokseen. Yleisesti ottaen panoksen määrän vähentäminen ilman muita toimenpiteitä johtaa myös tuotoksen vähenemiseen. Tämän pitäisi kyllä olla Sipilälle kokeneena yritysjohtajana aivan selvää, mutta selitetään asia nyt vielä mahdollisimman kepulaisella vertauskuvalla: lehmien määrän vähentäminen ei lisää maidon tuotantoa.

Virkamiesten määrän vähentäminen voi jopa kasvattaa kustannuksia. Niin kävi Matti Vanhasen alulle panemassa valtion tuottavuusohjelmassa, jossa valtionhallinnon virkamiesten määrän vähentäminen lisäsi ulkoistettujen palvelujen käyttöä niin paljon, että kustannukset lisääntyivät.

On myös tärkeää muistaa, että suurin osa niistä paljon parjatuista virkamiehistä on poliiseja, palomiehiä, opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, lastenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja kunnossapitotyöntekijöitä. Ihmisiä, jotka pitävät yhteiskuntamme pyörimässä. Ei tätä porukkaa voi radikaalisti vähentää heikentämättä yhteiskunnan toimivuutta.

Julkisen sektorin talouden tasapainottamiseen on kuitenkin useita tapoja: palvelujen kysynnän vähentäminen, työn olosuhteiden kehittäminen sekä tulojen kasvattaminen.

Esimerkiksi poliisin palvelujen kysyntää voi kontrolloida jättämällä typerät lait säätämättä. Vaikkapa monien vaatima kerjäyskielto veisi poliisin resursseja, kun joka päivä pitäisi käydä rundilla keräämässä kerjäläiset putkaan. Kelan virkamiesten palvelujen kysyntää voi vähentää uudistamalla perusturvan vähemmän byrokraattiseksi. Lastensuojelun palvelujen kysyntää voi vähentää turvaamalla kunnolliset peruspalvelut lapsille ja perheille.

Vanhuspalveluissa sen sijaan kysyntä on kasvussa, joten henkilöstön määrän vähentäminen olisi silkkaa urpoilua. Samoin opettajien määrän vähentäminen tilanteessa, jossa viime vuosikymmenten suurimmat lapsi-ikäluokat ovat aloittamassa koulunsa, olisi täysin järjetöntä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sen sijaan on paljon tilaa työn olosuhteiden kehittämiselle. Hoitohenkilöstön aikaa kuluu kohtuuttoman paljon erilaisiin konttorihommiin. Aikaa jäisi paljon enemmän sille varsinaiselle työlle eli terveydenhuollolle, kun vaikkapa tietojärjestelmät saataisiin kuntoon. Se olisi todellista tuottavuuden parantamista.

Kaikkein tärkeintä nykytilanteessa kuitenkin on tulojen kasvattaminen. Suomi tarvitsee lisää menestyviä yrityksiä, lisää työn tekijöitä, lisää verotuloja. Politiikassa päähuomio pitää nyt kiinnittää termeillä kikkailun ja leikkauslistoilla kilpailemisen sijaan kansallisen kasvustrategian laadintaan.

Meillä on erinomaiset edellytykset luoda merkittävää kasvua panostamalla suomalaisten ydinosaamisalueisiin, kuten uusiutuvaan energiaan, ympäristöliiketoimintaan ja digitaalisiin palveluihin. Näihin panostaminen myös saa aikaan merkittäviä säästöjä muun muassa ympäristölle haitallisista tuista.

Jätetään siis opettajat ja poliisit rauhaan ja hommataan mieluummin lisää fyrkkaa valtion kirstuun.