Mitä me halutaan? Ilmastotekoja!

Seurasin perjantaina Arkadianmäellä nuorten ilmastolakkoa. Eduskuntatalon edusta oli aivan sakeanaan lapsia ja nuoria päiväkoti-ikäisestä lähtien. Porukka huusi kurkku suorana: “Mitä me halutaan? Ilmastotekoja! Milloin? Nyt! Milloin, milloin, milloin? Nyt, nyt nyt!” ja keski-ikäisen sydän meinasi pakahtua.

Tämän päivän lapset ja nuoret – myös minun kouluikäiset lapseni – elävät tällä maapallolla vielä monen vuosikymmenen ajan. He ehkä näkevät jopa seuraavan vuosisadan vaihtumisen. On ihan selvää, miksi he ottavat ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan kaikkein vakavimmin. He joutuvat elämään pisimpään sen seurausten kanssa.

Lasten ja nuorten on täytynyt nousta barrikadeille, koska heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa sukupolvi ei nyt oikein käsitä tätä hommaa. Moni minun ikäiseni ajattelee, että on mahdollista jatkaa samaan malliin ja ei meidän suomalaisten valinnoilla mitään väliä ole ja liha maistuu niin hyvältä ja autosta en kyllä luovu.

Tälläkin hallituskaudella on monia eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä perusteltu sillä, että emme voi jättää taloudellista velkaa perinnöksi tuleville sukupolville. Huomattavan vähemmän huolissaan hallituspuolueet ovat olleet siitä ilmastovelasta, jota koko ajan kerrytämme.

Lasten ja nuorten hätähuuto tulevaisuutensa puolesta on se viesti, jota kaikkien pitää nyt kuunnella ja ottaa vakavasti. He haluavat ilmastotekoja, he haluavat niitä nyt. Meidän pitää kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.