10 feminististä tekoa, jotka seuraavan hallituksen pitää tehdä

Tasa-arvo on tällä hallituskaudella ottanut takapakkia – tärkeitä uudistuksia on jäänyt tekemättä ja aiempia hyviä käytäntöjä on purettu. Seuraavalla hallituksella on siis paljon töitä tehtävänä, jotta tasa-arvoasiat saadaan hilattua edes aiemmalle tasolle saatikka eteenpäin. Naistenpäivän kunniaksi listaan kymmenen feminististä uudistusta, jotka seuraavan hallituksen pitää tehdä.

1. Toteutetaan perhevapaauudistus
On korkea aika saada tasa-arvoa lapsiperheiden työnjakoon. Nykyisin äidit pitävät 90,5 prosenttia vanhempainrahapäivistä ja kotihoidon tuen saajista naisia on 93 prosenttia. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. On aivan selvää, ettei tilanne muutu, jos “perheiden annetaan valita itse”, sillä vanhanaikaiset asenteet ovat tiukassa. Naisilla on suuri sosiaalinen paine jäädä kotiin ja miehillä puolestaan olla jäämättä. Tarvitaan vahvoja kannustimia, jotta isille on sosiaalisesti hyväksyttävää jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan nykyistä pidemmäksi ajaksi.

2. Palautetaan subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
Kunnallinen päivähoito on ollut yksi tärkeimmistä viime vuosisadan tasa-arvoa edistävistä uudistuksista, ja subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta luopuminen oli suuri isku niin lasten kuin vanhempienkin tasa-arvolle. Päiväkoti ei ole mikään narikka, jonne vanhemmat hylkäävät lapsensa työpäivän ajaksi. Laadukas varhaiskasvatus on olennainen osa lasten oppimispolkua ja auttaa tasaamaan kotitaustasta johtuvia eroja lasten oppimisvalmiuksissa.  

3. Parannetaan sukupuolivähemmistöjen oikeuksia
Translaki pitää uudistaa kiireellisesti, jotta nykyiset räikeät ihmisoikeusloukkaukset saadaan kitkettyä pois. Sukupuolen korjaamisen pitää perustua henkilön omaan ilmoitukseen, eikä oikeudellinen korjaaminen saa edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä, lääketieteellistä diagnoosia, hormonihoitoa tai leikkauksia. Oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen pitää mahdollistaa myös alaikäisille. Intersukupuolisille lapsille pitää taata kasvurauha kieltämällä lääketieteellisesti tarpeeton sukuelinkirurgia ja hormonihoidot. Lainsäädäntöön pitää saada kolmas sukupuoli.

4. Siirrytään sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin
Miesten asevelvollisuus on yksi räikeimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Asepalvelusta pitää kehittää siirtymällä ensin sukupuolineutraaleihin kutsuntoihin ja valikoivaan asevelvollisuuteen ja pidemmällä aikavälillä vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

5. Tuetaan väkivallan uhreja nostamalla turvakotien rahoitusta ja lisäämällä tukikeskusten määrää
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa pelottavan yleistä ja samaan aikaan väkivallan uhrien auttamiseksi tehdään aivan liian vähän. Turvakotien ulkopuolelle jää jopa yli tuhat ihmistä vuosittain, ja valtion ylläpitämiä seksuaalisen väkivallan uhrien tukikeskuksia on vain yksi. Molempien resursseja pitää kasvattaa huomattavasti nykyisestä.

6. Päivitetään raiskauksen ja seksuaalisen ahdistelun määritelmät rikoslakiin
Nykyinen raiskauksen määritelmä edellyttää väkivaltaa tai sen uhkaa ja seksuaalinen ahdistelu määritellään ainoastaan fyysisenä kosketuksena. Raiskauksen määritelmän tulee perustua suostumuksen puutteeseen ja sanallinen häirintä sekä muut häirinnän muodot tulee huomioida laissa.

7. Otetaan anonyymi rekrytointi käyttöön kunnissa ja valtionhallinnossa
Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että työnhakijan sukupuoli sekä esimerkiksi oletus hakijan ulkomaalaisuudesta vaikuttavat rekrytointipäätöksiin. Julkisen sektorin pitää toimia tiennäyttäjänä ja ottaa laajasti käyttöön anonyymit rekrytointikäytännöt, joissa hakemuksista ei alkukarsintavaiheessa käy ilmi hakijan nimeä tai sukupuolta.

8. Panostetaan opetushenkilöstön sukupuolisensitiivisyyskoulutukseen
Suomessa vuonna 2019 edelleen suositellaan maahanmuuttajatytöille lähihoitajakoulutusta koulumenestyksestä riippumatta ja opiskelualat ovat vahvasti sukupuolittuneita. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja opinto-ohjauksen ammattilaisten osaamista pitää kehittää, jotta aikuiset eivät huomaamattaan toista luutuneita sukupuolistereotypioita vaan tukevat lasten ja nuorten kasvua ja valintoja näiden omista lähtökohdista.    

9. Taataan vähintään toisen asteen koulutus kaikille
Koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista, joilla ihmiset taustasta riippumatta voivat parantaa omia menestymisen mahdollisuuksiaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla on aidosti mahdollisuus hankkia riittävä koulutustaso työelämää varten. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään toisen asteen koulutusta kaikille. Aidosti maksuton toinen aste, ammattikoulutuksen lähiopetukseen panostaminen, riittävä erityis- ja tukiopetus sekä laadukas opinto-ohjaus ovat olennaisia keinoja varmistaa, ettei kukaan putoa kyydistä jo nuorella iällä.

10. Nostetaan kehitysyhteistyö- ja ilmastorahoituksen tasoa
Suomen on vauraana maana kannettava vastuunsa maailman köyhimmistä ihmisistä. Kehitysyhteistyörahoituksen taso pitää nostaa vähintään YK:n edellyttämälle vähimmäistasolle 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ilmastorahoitusta pitää lisätä. Tämä on tärkeä tasa-arvoteko, sillä naiset ja tytöt ovat kehittyvissä maissa usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja kärsivät pahimmin myös ilmastonmuutoksen seurauksista. Naisten ja tyttöjen koulutukseen sekä lisääntymisterveyteen panostaminen parantaa paitsi heidän oma elämänlaatuaan, heijastuu positiivisesti myös muualle yhteiskuntaan.

 

Saako feministi sanoa rumasti?

Osallistuin pitkään Twitter-keskusteluun, jonka aloittaja oli huolissaan feminismin imagosta. Hän arveli, että tasa-arvoaatetta olisi helpompi myydä massoille, jos yleinen mielikuva ei olisi, että kiukkuiset feministit ajavat vain naisten etua.

Aika monen feminismiä ja yhdenvertaisuutta koskevan nettikeskustelun veteraanina voin todeta, että keskustelu säilyi jopa hämmästyttävän asiallisena provosoivasta aloituksesta huolimatta. Aloittaja kuitenkin koki tulleensa jyrätyksi ja veti loppupäätelmän, että keskustelu osoitti juuri täsmälleen todeksi hänen lähtöhypoteesinsa.

Jäin pohtimaan keskusteluasetelmaa, joka omasta näkökulmastani oli suunnilleen se, että etuoikeutettuun ryhmään kuuluva opastaa vähemmän etuoikeutettuja, että heistä pidettäisiin enemmän, jos olisivat kivempia.

Tällainen diskurssi on toistunut maailman sivu – erinäisten sorrettujen ryhmien edustajille on vakuuteltu, että kunhan käyttäydytte nätisti, saatte murusia pöydästämme. Kuitenkin esimerkiksi juuri sukupuolten tasa-arvokehitys lähti etenemään vasta siinä vaiheessa, kun naiset lakkasivat olemasta kilttejä ja kivoja ja ryhtyivät vihaisiksi.

Etuoikeuksien menettäminen nimittäin tekee kipeää ja voi tuntua suorastaan sorrolta. Siksi niistä harvemmin luovutaan muuten kuin pakon edessä. On tarvittu lukemattomien kiukkuisten ihmisten verta, hikeä, kyyneleitä ja ei niin kivaa käytöstä, että tasa-arvo on saatu edes sille tasolle, jolla se nykyään on.

On perusteellinen virheanalyysi ajatella, että feminismin pyrkimyksenä on suosion saavuttaminen. Ei se ole. Tavoitteena on syrjinnän lopettaminen ja yhdenvertaisuus. Me tätä tavoitetta kohti pyrkivät tiedostamme, ettei se todennäköisesti tee meistä suosittuja. Hyvin todennäköisesti saamme vähintään hankalan ihmisen leiman. Monet joutuvat kestämään myös solvauksia, vihapostia ja uhkauksia.

Elämme edelleen maailmassa, jossa vaatii aika paljon pokkaa huomauttaa vaikkapa esihenkilölleen tai kollegalleen seksistisestä käytöksestä. Elämme edelleen maailmassa, jossa ihmisiä arvotetaan sukupuolen, ihonvärin, kulttuuritaustan tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Elämme edelleen maailmassa, jossa aivan liian moni joutuu taistelemaan oikeudestaan elää ja rakastaa sukupuoli- ja seksuaali-identiteettinsä mukaisesti. Elämme edelleen maailmassa, jossa pojat on poikia ja tyttöjen kuuluu olla nättejä ja kilttejä.

Näiden asioiden muuttaminen vaatii ravistelua. Ja toisaalta, tässä maailmassa eläminen on aivan saakelin turhauttavaa.

Jos eläisit vaikkapa kuukauden sellaisen ihmisen nahoissa, joka kohtaa jatkuvasti seksuaalista ahdistelua, alaspäin puhumista ja vähättelyä, ymmärtäisit ehkä paremmin, miksi feministit ovat vihaisia.

Jos arkipäivääsi kuuluisi kiinteänä osana se, että ylhäältä päin annetaan isällisiä neuvoja, joita et tarvitse etkä ole pyytänyt, ymmärtäisit ehkä paremmin, miksi feministit käyttävät sellaisia sanoja kuin setämies ja miesselittäminen.

Epäasiallinen kielenkäyttö on aina huono homma, ei siinä mitään. Vihapuhetta ei pidä hyväksyä kenenkään taholta. Kannattaisi kuitenkin imagoasioiden sijaan keskittää tarmonsa ennemminkin niiden epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen ja pyrkiä kasvattamaan tietoisuuttaan omista etuoikeuksistaan. Silloin voisi imagon sijaan maailma muuttua paremmaksi.

Viisi asiaa vihreän politiikan ytimessä

Lähdin politiikkaan mukaan, koska haluan parantaa maailmaa. Nyt olen ehdolla Vihreiden varapuheenjohtajaksi ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi, sillä haluan olla etulinjassa rakentamassa entistä suurempaa, uskottavampaa ja vaikutusvaltaisempaa vihreää liikettä.

Mitä elinvoimaisempi ja laajempi vihreä liike on, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää meille tärkeitä asioita. Itselleni vihreän politiikan ytimessä ovat erityisesti nämä viisi asiaa:

1. Ilmasto

Minun puoluevalintani on aina ollut Vihreät, koska tämä puolue on aina johdonmukaisesti asettanut ympäristökysymykset kaiken keskiöön. Ilmastonmuutos on meidän aikamme suurin uhka, ja sen hillitsemisessä on onnistuttava.

Teen päivätyötäni ilmastopolitiikan parissa, ja sen olen tässä työssä valitettavasti oppinut, että kansainvälinen poliittinen prosessi etenee aivan liian hitaasti. Ilmastotutkijoiden mukaan ihmiskunnalla on osapuilleen 14 vuotta aikaa ennen kuin kahden asteen tavoite on menetetty, ja peruuttamatonta vahinkoa syntyy.

Toivo lepää nyt kuntien, yritysten ja kansalaisten harteilla. Kunnilla on Suomessa hyvin paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoasioissa ja luoda yrityksille ja kansalaisille suotuisia olosuhteita ilmastomyönteisten valintojen tekemiseen. Vihreiden onkin annettava kaikki tuki kuntapoliitikoillemme, jotta ilmastotyö etenee YK:n, EU:n ja Suomen hallituksen hidastelusta huolimatta.

2. Tulevaisuus

Jos ympäristöasiat ovat olleet minulle tärkein syy äänestää Vihreitä, kimmoke puolueen aktiiviksi ryhtymiselle puolestaan on vihreiden kyky hahmottaa yhteiskunnan muutoksia. Entisenä työnantajayrittäjänä ja nykyisenä freelancerina törmään jatkuvasti arjessani siihen, miten huonosti monet nyky-yhteiskunnan rakenteet sopivat yhteen työnteon todellisuuden kanssa.

Törmään jatkuvasti myös siihen, miten olemassa oleville rakenteille löytyy aina kovaäänisempiä ja vaikutusvaltaisempia puolustajia kuin uudistamiselle. Ja kuitenkin juuri uudistuminen on perusedellytys sille, että yhteiskunta kehittyy, yritykset pärjäävät globaalissa kilpailussa ja ihmiset pärjäävät elämässä.

Vihreillä on minusta selvästi eniten herkkyyttä havaita kehityskulkuja ja esittää uutta luovia ratkaisuja. Tämä johtuu paljolti siitä, että arvostamme tieteellistä tutkimusta ja hyödynnämme sitä politiikanteon pohjana. Meille tutkimus, kehitys ja koulutus ovat keskeisiä, puolustettavia perusarvoja.

3. Markkinat

Pitkän linjan yrittäjänä olen erityisen kiinnostunut elinkeinopolitiikasta. Ajattelen useiden puoluetoverieni tavoin, että toimivat markkinat ovat toimivan ja kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys. Mielestäni poliittista ohjausta kuitenkin tarvitaan varmistamaan, että negatiivisia ulkoisvaikutuksia on mahdollisimman vähän ja että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu.

Vihreitä tarvitaan luomaan elinkeinopolitiikkaa, jossa tavoitteena on reilu markkinatalous. Se tarkoittaa suuryrityksiä suosivien ja ympäristölle haitallisten tukien kitkemistä. Se tarkoittaa sosiaaliturvan kehittämistä työntekoon, yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kannustavaksi. Se tarkoittaa julkisten hankintojen käytäntöjen uudistamista ja sitä, että kunnat toimivat hyvänä alustana elinkeinoille. Se tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

4. Feminismi

Niin kauan kuin pojat syrjäytyvät ja tyttöjä vähätellään matematiikan tunnilla, niin kauan kuin naisten kaupungilla liikkumista määrittää pelon maantiede, niin kauan kuin nuoret miehet parhaassa iässä joutuvat jättämään kaiken kesken armeijan takia, niin kauan kuin väitellään siitä, onko toisiaan rakastavilla aikuisilla oikeus mennä naimisiin tai sukupuolensa korjanneita pakkosterilisoidaan, niin kauan kuin työmarkkinat ovat Suomessa äärimmäisen sukupuolittuneet – niin kauan feminismi on minulle yksi tärkeimmistä asioista politiikassa.

Feminismi merkitsee minulle ennen kaikkea sitä, että etuoikeuksien sijaan puolustetaan ihmisoikeuksia. Vihreät ovat tehneet paljon työtä tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi. Meidän, joilla on vaikutus- ja päätösvaltaa, pitää puolustaa heitä, joilla ei valtaa ole. Meidän pitää myös antaa heille mahdollisuus tuoda itse äänensä kuuluviin.

5. Eurooppa ja maailma

Synnyin 1970-luvulla YYA-Suomeen. Yksi tähänastisen elinaikani merkittävimmistä poliittisista päätöksistä oli Suomen liittyminen EU:hun. Se merkitsi minun sukupolvelleni ovien avautumista Eurooppaan ennennäkemättömällä tavalla.

Nykypäivänä niin ongelmat kuin mahdollisuudetkin ovat globaaleja. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta Afrikassa ja lähi-idässä, mikä puolestaan aiheuttaa konflikteja ja pakolaisuusaaltoja. Toisaalta suomalaisille puhtaille ratkaisuille ja osaamiselle on käyttöä Kiinaa ja Brasiliaa myöten. Nurkkakuntainen oman maan rajojen sisälle käpertyminen ei poista ongelmia eikä edistä mitään.

Vihreät ovat osa eurooppalaista ja globaalia liikettä, joka pyrkii ihan vakavissaan parantamaan maailmaa ja ratkaisemaan suuren mittakaavan ongelmia. Suomen sisällä meillä on jo varsin paljon vaikutusvaltaa oman maan asioiden edistämiseen, mutta osana suurempaa verkostoa voimme vaikuttaa paljon laajemmin.

Hankala ämmä

Afabla

Jonkin aikaa sitten sain kuulla olevani pirttihirmu. Ei sanoja sitä tosissaan tarkoittanut, vaan se oli sellainen vitsivitsi ja läppä läpändeeros. Minua vain ei naurattanut.

Jokainen nainen, jolla on hiukankaan omaa tahtoa ja luonnetta, saa tottua nuoresta iästä asti kuulemaan olevansa hankala ämmä, bitch, pallinmurskaaja, tiukkapillu – ”lempinimien” kirjo on laaja. Pahimmillaan nimitykset voivat olla ihan kamalia. Eräs läheiseni on muun muassa saanut kuulla olevansa ”nainen, joka saa spermankin happanemaan”. Että sellainen läpändeeros, nauratti varmaan ihan kyynelet silmissä.

Naisilla on erilaisia tapoja selviytyä siitä, että meidän ei ”kuuluisi” olla määrätietoisia. Jotkut oppivat passiivisaggressiivisiksi vallankäyttäjiksi, jotka hunajaisesti hymyillen manipuloivat ihmisiä. Toiset oppivat viis veisaamaan nimittelystä siitäkin huolimatta, että se tuntuu kurjalta. Jotkut alkavat itse käyttää ämmä-terminologiaa vähän samaan tapaan kuin tummaihoiset kutsuvat toisiaan neekereiksi.

Itsekin toisinaan nimitän itseäni kiukkuiseksi tamperelaiseksi akaksi. Vaikka oikeasti kyllä olen mielestäni pikemminkin sisukas kuin erityisen kiukkuinen.

Harva kuitenkaan arjessa jaksaa kyseenalaistaa nimittelyä. Kun sitten leimautuu taas hankalaksi…

View original post 211 more words