Lukiolaiset kysyvät

Sain helsinkiläisen lukion opiskelijoilta joukon kysymyksiä useista politiikan aiheista. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

Olisiko julkisten palvelujen tuotannon siirtäminen yksityiselle sektorille kannattavaa? Miksi/Miksi ei?
Palvelujen yksityistämisestä on runsaasti kokemuksia eri puolilta Suomea, ja näistä kokemuksista voidaan päätellä, ettei yksityinen sektori mitenkään välttämättä tuota parempaa laatua tai parempaa kustannustehokkuutta. Todella paljon on kiinni siitä, miten ulkoistus on toteutettu. Viime aikoina olemme uutisista lukeneet useista tapauksista, joissa alun perin kilpailutuksessa on korostettu liikaa edullista hintaa ja liian vähän palvelun laatua, ja lopputuloksena on ollut niin huono palvelun taso, että palvelun tuotanto on pitänyt keskeyttää. On ollut myös tapauksia, joissa julkisen puolen valvonta ei ole toiminut kuten pitäisi.

Toisaalta monia julkisia palveluja on ulkoistettu aivan hyvällä menestyksellä ja toimivasti erilaisille järjestöille ja myös yksityisille yrityksille.

Yhteenvetona voikin todeta, että ensisijaisesti pitää turvata palvelujen saatavuus ja hyvä laatu. Ulkoistuksilla ja ostopalveluilla voidaan täydentää tarjolla olevia palveluja, mutta laatukriteerien ja valvonnan tulee olla kunnossa. Lähtökohtaisesti julkisrahoitteiset palvelut tulee tuottaa niin, ettei niillä tavoitella taloudellista voittoa.

Pitäisikö maahanmuuttoa mielestänne vähentää vai lisätä?
Pitäisi lisätä. Suomen väestö ikääntyy ja hyvinvointivaltion rahoituspohja ohenee. Tarvitsemme tänne maailmalta lisää ihmisiä töitä tekemään. Työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa, kotoutumispalveluja parantaa ja niihin pääsyä nopeuttaa ja turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteitä purkaa. Lisäksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut pitää poistaa ja heille pitää myöntää pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.

Lisää tietoa aiheesta löytyy Vihreiden talouden ja työllisyyden tiekartasta, jonka valmistelua johdin.

Kannatatteko EU:sta eroamista? Miksi?
En missään tapauksessa. EU on Euroopan historian tärkein rauhan sekä poliittisen ja taloudellisen vakauden aikaansaaja, josta on tärkeää pitää huolta. Suomi ei kykene yksin kilpailemaan maailmanmarkkinoilla, vaan tarvitsemme EU:n sisämarkkina-aluetta ja neuvotteluvoimaa pärjätäksemme.

Itse kuulun ensimmäiseen sukupolveen, joka pääsi Suomen EU:hun liittymisen jälkeen opiskelemaan ulkomaille helpommin kuin koskaan ennen. Lähdin tekemään yliopistotutkintoa Isoon-Britanniaan vuonna 1997. Valtava määrä suomalaisia on sittemmin tehnyt koko tutkinnon jossakin muussa EU-maassa tai käynyt Erasmus-vaihdossa. Muun muassa tämän tärkeän mahdollisuuden menettäisimme, jos Suomi eroaisi EU:sta.

Pitäisikö Suomen olla sotilaallisesti liittoutumaton?
Teknisesti ottaen Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut täysin liitoutumaton. Suomi on Naton rauhankumppani ja EU:n jäsen, mikä luo tiettyjä sotilaallisia sidonnaisuuksia. Minusta on hyvä, että teemme puolustusyhteistyötä, ja EU:n ja Ruotsin kanssa sitä kannattaa myös lisätä.

Miten mielestänne ympäristön suojelua voitaisiin parantaa Suomessa tai tulisiko ympäristön suojelemiseksi säätää uusia lakeja?
Tarvitaan sekä uusia lakeja että joidenkin nykyisten lakien purkamista. Metsien suojelu ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat yksi tärkeimmistä asioista tällä hetkellä, sillä tarvitsemme metsien hiilinieluja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja meidän pitää pysäyttää suomalaisten lajien uhanalaistuminen ja katoaminen.

Lainsäädäntömme kannustaa tällä hetkellä tehometsätalouteen, avohakkuisiin ja soiden ojittamiseen, joten paljon uudistamistarvetta on. Metsänomistajille pitää tehdä kannattavaksi hiilinieluja kasvattavat ja monimuotoisuutta suojelevat metsänhoitokäytännöt sekä soiden ennallistaminen. Metsien suojeluun kannustavan Metso-ohjelman rahoitusta pitää lisätä.

Maataloustukia pitää myös uudistaa kannustamaan hiiltä sitoviin viljelykäytäntöihin, kasvituotantoon eläintuotannon sijaan sekä ravinnepäästöjen vähentämiseen.

Fossiilisten polttoaineiden tuet pitää ajaa alas. Tällä hetkellä kannustamme muun muassa dieselin ja polttoöljyn käyttöön sekä turpeen polttamiseen yli miljardilla eurolla vuosittain.

Lisää Vihreiden ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyviä kantoja löytyy poliittisesta tavoiteohjelmasta sekä luonnonsuojeluohjelmasta.

 

Viisi asiaa vihreän politiikan ytimessä

Lähdin politiikkaan mukaan, koska haluan parantaa maailmaa. Nyt olen ehdolla Vihreiden varapuheenjohtajaksi ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi, sillä haluan olla etulinjassa rakentamassa entistä suurempaa, uskottavampaa ja vaikutusvaltaisempaa vihreää liikettä.

Mitä elinvoimaisempi ja laajempi vihreä liike on, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää meille tärkeitä asioita. Itselleni vihreän politiikan ytimessä ovat erityisesti nämä viisi asiaa:

1. Ilmasto

Minun puoluevalintani on aina ollut Vihreät, koska tämä puolue on aina johdonmukaisesti asettanut ympäristökysymykset kaiken keskiöön. Ilmastonmuutos on meidän aikamme suurin uhka, ja sen hillitsemisessä on onnistuttava.

Teen päivätyötäni ilmastopolitiikan parissa, ja sen olen tässä työssä valitettavasti oppinut, että kansainvälinen poliittinen prosessi etenee aivan liian hitaasti. Ilmastotutkijoiden mukaan ihmiskunnalla on osapuilleen 14 vuotta aikaa ennen kuin kahden asteen tavoite on menetetty, ja peruuttamatonta vahinkoa syntyy.

Toivo lepää nyt kuntien, yritysten ja kansalaisten harteilla. Kunnilla on Suomessa hyvin paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoasioissa ja luoda yrityksille ja kansalaisille suotuisia olosuhteita ilmastomyönteisten valintojen tekemiseen. Vihreiden onkin annettava kaikki tuki kuntapoliitikoillemme, jotta ilmastotyö etenee YK:n, EU:n ja Suomen hallituksen hidastelusta huolimatta.

2. Tulevaisuus

Jos ympäristöasiat ovat olleet minulle tärkein syy äänestää Vihreitä, kimmoke puolueen aktiiviksi ryhtymiselle puolestaan on vihreiden kyky hahmottaa yhteiskunnan muutoksia. Entisenä työnantajayrittäjänä ja nykyisenä freelancerina törmään jatkuvasti arjessani siihen, miten huonosti monet nyky-yhteiskunnan rakenteet sopivat yhteen työnteon todellisuuden kanssa.

Törmään jatkuvasti myös siihen, miten olemassa oleville rakenteille löytyy aina kovaäänisempiä ja vaikutusvaltaisempia puolustajia kuin uudistamiselle. Ja kuitenkin juuri uudistuminen on perusedellytys sille, että yhteiskunta kehittyy, yritykset pärjäävät globaalissa kilpailussa ja ihmiset pärjäävät elämässä.

Vihreillä on minusta selvästi eniten herkkyyttä havaita kehityskulkuja ja esittää uutta luovia ratkaisuja. Tämä johtuu paljolti siitä, että arvostamme tieteellistä tutkimusta ja hyödynnämme sitä politiikanteon pohjana. Meille tutkimus, kehitys ja koulutus ovat keskeisiä, puolustettavia perusarvoja.

3. Markkinat

Pitkän linjan yrittäjänä olen erityisen kiinnostunut elinkeinopolitiikasta. Ajattelen useiden puoluetoverieni tavoin, että toimivat markkinat ovat toimivan ja kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys. Mielestäni poliittista ohjausta kuitenkin tarvitaan varmistamaan, että negatiivisia ulkoisvaikutuksia on mahdollisimman vähän ja että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu.

Vihreitä tarvitaan luomaan elinkeinopolitiikkaa, jossa tavoitteena on reilu markkinatalous. Se tarkoittaa suuryrityksiä suosivien ja ympäristölle haitallisten tukien kitkemistä. Se tarkoittaa sosiaaliturvan kehittämistä työntekoon, yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kannustavaksi. Se tarkoittaa julkisten hankintojen käytäntöjen uudistamista ja sitä, että kunnat toimivat hyvänä alustana elinkeinoille. Se tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

4. Feminismi

Niin kauan kuin pojat syrjäytyvät ja tyttöjä vähätellään matematiikan tunnilla, niin kauan kuin naisten kaupungilla liikkumista määrittää pelon maantiede, niin kauan kuin nuoret miehet parhaassa iässä joutuvat jättämään kaiken kesken armeijan takia, niin kauan kuin väitellään siitä, onko toisiaan rakastavilla aikuisilla oikeus mennä naimisiin tai sukupuolensa korjanneita pakkosterilisoidaan, niin kauan kuin työmarkkinat ovat Suomessa äärimmäisen sukupuolittuneet – niin kauan feminismi on minulle yksi tärkeimmistä asioista politiikassa.

Feminismi merkitsee minulle ennen kaikkea sitä, että etuoikeuksien sijaan puolustetaan ihmisoikeuksia. Vihreät ovat tehneet paljon työtä tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi. Meidän, joilla on vaikutus- ja päätösvaltaa, pitää puolustaa heitä, joilla ei valtaa ole. Meidän pitää myös antaa heille mahdollisuus tuoda itse äänensä kuuluviin.

5. Eurooppa ja maailma

Synnyin 1970-luvulla YYA-Suomeen. Yksi tähänastisen elinaikani merkittävimmistä poliittisista päätöksistä oli Suomen liittyminen EU:hun. Se merkitsi minun sukupolvelleni ovien avautumista Eurooppaan ennennäkemättömällä tavalla.

Nykypäivänä niin ongelmat kuin mahdollisuudetkin ovat globaaleja. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta Afrikassa ja lähi-idässä, mikä puolestaan aiheuttaa konflikteja ja pakolaisuusaaltoja. Toisaalta suomalaisille puhtaille ratkaisuille ja osaamiselle on käyttöä Kiinaa ja Brasiliaa myöten. Nurkkakuntainen oman maan rajojen sisälle käpertyminen ei poista ongelmia eikä edistä mitään.

Vihreät ovat osa eurooppalaista ja globaalia liikettä, joka pyrkii ihan vakavissaan parantamaan maailmaa ja ratkaisemaan suuren mittakaavan ongelmia. Suomen sisällä meillä on jo varsin paljon vaikutusvaltaa oman maan asioiden edistämiseen, mutta osana suurempaa verkostoa voimme vaikuttaa paljon laajemmin.