Lähipäiväkodeista ja ilmastovaaleista

Minulta kysyttiin lähipäiväkodeista ja -kouluista sekä ilmastovaaleista. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

Ensimmäinen kysymys koski perheiden mahdollisuutta saada lapsilleen ongelmitta paikka lähipäiväkodissa tai -koulussa sekä opettajien mahdollisuutta keskittyä ydintehtäväänsä eli opettamiseen.

Oikeus lähipäiväkotiin ja -kouluun on todella tärkeä asia perheille. Ensinnäkin se on arjen sujuvuuden kannalta olennaista, mutta myös oman lähipäiväkodin ja -koulun ympärille rakentuva yhteisö on tärkeä. Lasten pitää saada siirtyä yhdessä tuttujen kavereiden kanssa eskariin ja kouluun. Siksi on olennaista, että jokaisessa lähipäiväkodissa ja -koulussa saa hyvää varhaiskasvatusta ja opetusta ja että paikkoja on riittävästi.

Monet päiväkoteihin ja kouluihin liittyvistä päätöksistä tehdään kunnan tasolla. Helsingissä kaikilla lapsilla on oikeus lähikouluun, mutta päivähoitopaikkojen saatavuuden kanssa on ollut ongelmia monilla asuinalueilla. Päivähoitopaikkoja ollaan onneksi lisäämässä runsaasti, ja tilanteen pitäisi parantua vielä tämän valtuustokauden aikana.

Ongelmia on ollut myös pätevän varhaiskasvatushenkilöstön rekrytoinnissa. Helsinki päätti hiljattain korottaa lastentarhanopettajien ja useiden muiden työntekijäryhmien palkkoja, mikä toivottavasti auttaa.

Opettajat puhuvat paljon siitä, että luokissa on levotonta ja lapsilla on paljon erityistarpeita. Helsingissä on saatu hyviä kokemuksia ns. positiivisen diskriminaation rahasta, jota annetaan alueille, joilla on paljon tuen tarvetta – esimerkiksi paljon muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oppilaita tai perheillä sosiaalisia ongelmia. Tämän rahoituksen tasoa tulisi nostaa ja sitä tulisi osoittaa myös varhaiskasvatukseen. Päiväkoteihin pitäisi myös saada psykologeja samaan tapaan kuin kouluihin.

Eduskunnassa voidaan ennen kaikkea vaikuttaa koulutuksen rahoituksen tasoon. Vihreät haluaa lisätä koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta valtion budjetissa miljardilla eurolla tulevalla vaalikaudella. Haluamme myös palauttaa kaikkien lasten oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Toinen kysymys koski ilmastovaaleja ja sitä, että hyvätuloiset laitettaisiin ilmastonäkökulmasta “ruotuun vaikka lakipykälin”.

Ilmastonmuutoksen torjunta on minulle kaikkein tärkeintä politiikassa, ja se onkin yksi vaaliteemoistani. Niistä voit lukea lisää täältä.

Kuluttajien toimilla on ilmaston kannalta suuri merkitys, sillä Suomen kulutusperäisestä hiilijalanjäljestä lähes 70 % tulee kotitalouksien valinnoista. Suurimmat kotitalouksien päästölähteet ovat energia, liikkuminen sekä ruoka. Näihin valintoihin täytyy vaikuttaa myös politiikalla.

Julkisuudessa puhutaan nyt paljon siitä, että ilmastolle vahingollisten asioiden hintaa pitää saada nostettua. Ihan näin yksioikoista ilmastonmuutoksen torjunta ei kuitenkaan ole.

Energiantuotannon päästöjen vähentäminen ei kaikissa tapauksissa tunnu kuluttajien kukkaroissa kovin suuresti, sillä vähäpäästöinen sähköntuotanto on huomattavasti edullisempaa kuin saastuttava. Kaukolämmön tuotannon uudistaminenkaan ei välttämättä korota hintoja merkittävästi. Öljyllä lämmittäville omakotiasukkaille tarvitaan kuitenkin todennäköisesti investointitukia vauhdittamaan lämmitysmuodon vaihtoa. Lisäksi on korkea aika luopua lämmitysöljyn verotuesta.

Liikkumisen osalta joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen on kaikkein tärkeintä. Suomen sisäisestä lentoliikenteestä voisi päästä lähes kokonaan eroon nopeita raideyhteyksiä kehittämällä. Yksityisautoilun päästöjen vähentämiseen tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa, sekä riittävää siirtymäaikaa. Kirjoitin tästä hiljattain pidemmästi blogissani.

Ruuan osalta tarvitaan toimia, joilla on suorempia kustannusvaikutuksia myös kuluttajille. Maataloustukia pitää kehittää kannustamaan hiilen sidontaan ja mahdollisimman pieneen ympäristökuormitukseen sekä kasvintuotantoon eläintuotannon sijaan. Eläintuotteiden tuista pitää luopua. Kuluttajalle tämä tarkoittaa eläinperäisten tuotteiden kallistumista. Suomessa on tehty paljon kasviperäisten tuotteiden kehitystyötä, ja tähän on tärkeää kannustaa innovaatiotuilla.

Yhteenvetona voi sanoa, että kyllä, tietyssä määrin ihmisiä pitää aika voimakkaastikin ohjata ilmastoystävällisiin valintoihin. Mutta aivan yhtä olennaista on myös vaikuttaa siihen, minkälaisia valintoja kuluttajat ylipäätään voivat tehdä.

 

Nettiblokeista ja energiantuotannosta

Minulta kysyttiin näkemystä nettiblokeista sekä energiantuotannosta. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

Kantasi Veikkauksen ajamiin nettiblokkeihin, eli Suomen kansalaisten pääsyn estämiseen ulkomaisille pelisivustoille?

Minusta on hieman kaksinaismoralistista, että Veikkaus samaan aikaan vastustaa uhkapelien haittoja pienentäviä uudistuksia kotimaassa ja pyrkii estämään suomalaisten pelaamisen kansainvälisillä sivustoilla.

Uhkapeleillä on merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja, kuten peliriippuvuus ja ihmisten ylivelkaantuminen. Niitä voidaan kuitenkin ehkäistä tehokkaasti ilman pelialan monopolia – joidenkin tutkijoiden mukaan jopa tehokkaammin.

Yksi peliriippuvuuden ongelmia merkittävästi pienentävä uudistus olisi pikavippien suitsiminen.

Kantasi yleensäkin internetin käytön rajoittamiseen?

Netin kautta tapahtuvaa rikollisuutta ja muita vahingollisia ilmiöitä pitää pyrkiä rajoittamaan ja torjumaan, vaikka se onkin vaikeaa sekä teknologian nopean kehittymisen että netin kansainvälisyyden vuoksi. Esimerkiksi alaikäisten ahdisteluun sekä nettihäirintään ja -kiusaamiseen pitää voida tarvittaessa reagoida myös käyttäjätunnuksia tai IP-osoitteita estämällä ja haitallisia sisältöjä poistamalla. Poliisin valmiuksia puuttua etenkin netin kautta tapahtuvaan uhkailuun ja häirintään pitäisi parantaa.

Jos internetsivuille pääsyn rajoittamisella estettäisiin laittomasti toimiville nettisivuille pääsy, tulisiko se tehdä, vaikka samalla estettäisiin myös laillisesti toimiville nettisivuille pääsyä? (ts. vapaus vs. ”turvallisuus”)

Pidän kansalaisten vapautta hyvin tärkeänä asiana. Turvallisuuden nimissä pyritään usein rajoittamaan kansalaisten vapauksia ja oikeuksia tavoilla, joita en pidä hyväksyttävinä. Vapauteen liittyy kuitenkin olennaisesti myös vastuu, ja valitettavasti ihan netin peruskäyttäjien joukossa on paljon sellaisia, jotka eivät vapauttaan kovin vastuullisesti käytä. Haitalliseen toimintaan pitää voida puuttua, mutta ensisijaisesti keinoilla, jotka eivät rajoita asiallista nettikäyttöä tai heikennä esimerkiksi yksityisyyden suojaa tai muita perusoikeuksia.

Onko sinulla periaattellista mielipidettä erilaisia sähköntuotantotapoja kohtaan, esimerkiksi ydinvoima, vai perustatko kantasi tieteellisiin perusteisiin?

Kaikki runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä tuottavat sähkön- ja lämmöntuotantomuodot pitää ajaa alas seuraavina vuosikymmeninä. Pikaisimmin kivihiili, turve ja öljy, ja hieman pidemmällä siirtymäajalla maakaasu. Vähäpäästöisten tuotantomuotojen suhteen minulla ei ole erityisiä intohimoja. Minusta kannattaa panostaa sellaisten tuotantolaitosten rakentamiseen, jotka saadaan mahdollisimman nopeasti toimimaan ja joilla tuotanto on kustannus- ja energiatehokasta.

Vaaliohjelman mukaisesti haluatte päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Jos ydinvoimaa lisäämällä saataisiin vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, tulisiko ydinvoiman käyttöä lisätä?

Kuten sanottua, minulla ei ole erityisiä intohimoja sen suhteen, millä nimenomaisilla tuotantomuodoilla energiajärjestelmä saadaan vähähiiliseksi. Olennaista on, että fossiilisia korvaava tuotanto saadaan pystyyn nopeasti. Ydinvoima on Suomessa lainsäädännöstä johtuen melko hidasta rakentaa, joten 2029 voimaan astuvan kivihiilikiellon aiheuttamaan tarpeeseen se ei oikein sovellu. Mutta esimerkiksi maakaasuvoimaloiden korvaajana myöhemmin 2030-luvulla modulaariset pienydinvoimalat saattaisivat olla ihan hyvä ratkaisu. Odotan mielenkiinnolla, kun niitä saadaan tuotantokäyttöön ja alkaa olla käyttökokemuksia maailmalta.

Kolme signaalia, jotka ennustavat energiamarkkinoiden murrosta

Viimeisen viikon aikana on eri suunnilta kantautunut kolme signaalia, jotka enteilevät isoja murroksia energiamarkkinoille:

  1. Tesla aikoo vallata kuluttajamarkkinat kotiakuilla
  2. Suomessa veromuutos on lisännyt aurinkosähkön suosiota
  3. Puola lähtee panostamaan voimakkaasti aurinkosähköön

Teslan Powerwallista on jo kirjoitettu valtava määrä analyyseja, joista kiinnostavia ovat muun muassa Forbes-lehden pohdinta siitä, miten Teslan uutuustuote vaikuttaa ydinvoiman asemaan sekä Roope Mokan kirjoitus Powerwallin vaikutuksista energiamarkkinoiden bisnesmalleihin.

Yksi merkittävistä asioista Tesla-uutisessa on, että se osoittaa jälleen, miten teknologiavalmistajat uskovat energian kuluttajamarkkinoiden kehittymiseen ja toimivat aktiivisesti markkinoiden muokkaajina.

Kuluttajille suunnattuja energiantuotantovälineitä on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta Teslan varastointiratkaisu täydentää valikoimaa olennaisella tavalla. Jatkossa kuluttajille on yhä kannattavampaa toimia yhä enemmän – tai jopa kokonaan – irrallaan sähköverkosta.

Suomea koskeva uutinen puolestaan kertoo siitä, että uusiutuvan energian pientuotanto kiinnostaa suomalaiskuluttajia ihan tosissaan. Pieni muutos verotuskäytäntöihin, ja paneeleja on alkanut ilmestyä talojen katoille ihan uuteen tahtiin.

Kiinnostus pientuotantoon kertoo ainakin kahdesta asiasta: 1) suomalaiset haluavat ekologisemmin tuotettua sähköä kuin mitä markkinoilla on tarjolla, ja 2) suomalaiset ovat tyytymättömiä energiayhtiöiden toimintamalleihin.

Lämmityksen osaltahan kehitys oli varsin rajua, kun lämpöpumput tulivat markkinoille – yhtäkkiä kaukolämpöyhtiöiden tympeään monopolitoimintaan kyllästyneille sekä öljyä ekologisempaa lämmitysmuotoa etsiville kuluttajille oli tarjolla täysin varteenotettava vaihtoehto. Nykyisin lämpöpumput tuottavat Suomessa jo yhden Loviisan ydinreaktorin verran energiaa.

Uutinen Puolan markkinoilta oli ainakin itselleni suorastaan hätkähdyttävä. Puola on perinteisesti ollut Euroopan ilmastoänkyrä, joka on puolustanut hiilikaivosteollisuuttaan henkeen ja vereen. Kun tällainen maa käynnistää mittavan ohjelman aurinkosähkön edistämiseksi, voidaan puhua todellisesta läpimurrosta.

Mitä tämä kaikki sitten merkitsee Suomen energiapolitiikan ja energiamarkkinoiden kannalta?

Ensinnäkin kuluttajien kiinnostus on syytä ottaa tosissaan. Suomen energiajärjestelmä perustuu keskitettyyn omistamiseen ja suuriin yksiköihin, ja energiayhtiöiden ansaintamalleissa verkolla rahastamisella on merkittävä osa. Kun kuluttajat ottavat ohjat omiin käsiinsä ja ulkoistavat itsensä sähköverkosta sankoin joukoin, nykymallinen järjestelmä kriisiytyy.

Toisekseen Suomessa on viimeistään nyt pystyttävä irtautumaan ajattelusta, jonka mukaan uusiutuva energia on jotakin hippien hommaa, johon ei järkevästi toimivan yhteiskunnan tarvitse ottaa kantaa. Jos Puolan esimerkki ei herätä meitä toimimaan, jäämme auttamatta junasta, joka kiihdyttää jo vauhtiaan.

Nyt voimme vielä olla aktiivisesti muokkaamassa uusiutuvan energian markkinoita ja tukemassa kotimaisten innovaatioiden kehitystä sekä liiketoiminnan kasvua. Jos omaksumme perässähiihtäjän roolin, menetämme bisnesmahdollisuuksia ja joudumme tyytymään siihen, mitä muut tarjoavat.

Hallitusneuvottelujen kynnyksellä katseet tulee kääntää vahvasti energiapolitiikkaan. Tarvitsemme verotusta ja kannustinmekanismeja, jotka auttavat suomalaisia kuluttajia, teollisuutta ja energiayhtiöitä hallitusti omaksumaan hajautettuja, asiakaskeskeisiä toimintamalleja. Ne tulevat joka tapauksessa, ja on parempi olla muutoksen ajurina kuin jäädä sen jalkoihin.

Energiayhtiöitä on ohjattava uudistamaan palvelu- ja ansaintamallejaan. Tämä ei liene mahdoton tehtävä, koska alan oma etujärjestö Energiateollisuus ry on jo nostanut kissan pöydälle muun muassa kaukolämpöalan strategiassaan. Energiateollisuus visioi asiakaskeskeisiä palvelumalleja, joissa lämmön myynnin sijaan myydään esimerkiksi haluttua sisälämpötilaa. Tätä kohti tulee pyrkiä myös politiikan keinoin.

Se, mitä Suomen ei missään tapauksessa kannata tehdä, on omaksua Euroopan energiaänkyrän roolia – nyt, kun se paikka on Puolalta vapautumassa.