Kestävää arkea, kestävää liiketoimintaa – teemani HOK-Elannon edustajistovaaleissa 2016

Olen ehdolla HOK-Elannon edustajistoon ehdokasnumerolla 903. Vaalit pidetään 18.–29.4.2016, ja kaikki HOK-Elannon jäsenet voivat äänestää. Jos sinulla on HOK-Elannon S-etukortti, joka ei ole rinnakkaiskortti, voit äänestää vaaleissa. Lisää tietoa vaaleista löydät täältä.

HOK-Elanto on suurin osuuskauppa S-ryhmässä, joka on todella merkittävä toimija Suomessa niin vähittäiskaupassa, hotelli- ja ravintola-alalla, vähittäispankkitoiminnassa kuin polttoaineiden jakelussa. Osuuskaupan edustajisto käyttää omistajille eli asiakkaille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Edustajistossa on siis hyvät mahdollisuudet vaikuttaa moniin meidän kaikkien arkeemme liittyviin asioihin.

Haluan HOK-Elannon edustajistoon, koska uskon, että vihreitä arvoja voi yhteiskunnassamme edistää parhaiten hyvässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Vaaliteemani ovat:

1. Kestävät arjen valinnat
Suomen suurimmalla osuuskaupalla on merkittävä vaikutus ihmisten arjen valintoihin. Osuuskauppa voi ja sen pitää ohjata asiakkaiden päivittäisiä valintoja kestävään suuntaan:

  • Vaihtoehtojen kestävyyskriteerien esiin tuominen: pakkausmerkinnät, esillepano myymälöissä, tiedotus ja opastus
  • Saatavuus ja houkuttelevuus: valikoiman suunnittelu, sopivia pakkauksia eri kokoisten perheiden tarpeisiin, kestävät vaihtoehdot kampanjatuotteina, biokaasun tankkauspisteiden ja sähköautojen latauspisteiden lisääminen
  • Kestävää arkea tukevat palvelut: kotiinkuljetus, kierrätys, yhteiskäyttö, vuokraus
  • Vahingollisisista toimintamalleista luopuminen: ruokahävikin torjuminen, fossiilisten polttoaineiden käytön minimointi, pienet pussit pois kassoilta

2. Kestävät kaupan rakenteet  
HOK-Elannon oman toiminnan suunnittelussa pitää huomioida rakenteelliset asiat, jotka vaikuttavat siihen, onko HOK-Elanto ylipäätään kestävä vaihtoehto asiakkaille:

  • Toimipaikkojen sijoittelu: onko asiointi mahdollista hoitaa jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä tai esimerkiksi yhteiskäyttöajoneuvoilla ja onko esteettömyys huomioitu?
  • Materiaali- ja raaka-ainevalinnat: painotetaanko mahdollisimman pientä ympäristökuormitusta, miten materiaalien ja raaka-aineiden kierrätys on organisoitu, pyritäänkö mahdollisimman pieneen hävikkiin, entä energiatehokkuus?
  • Logistiikka: pyritäänkö vähentämään kuljetusten määrää ja lyhentämään kuljetusmatkoja, mitä kuljetusmuotoja käytetään, mitä polttoaineita suositaan?
  • Energiankäyttö: panostetaanko toimipaikkojen energiatehokkuuteen, hyödynnetäänkö päästötöntä energiaa?

3. Kestävän liiketoiminnan kasvu
HOK-Elanto on Uudellamaalla merkittävä taloudellinen toimija, jonka hankinta- ja kumppaniverkostot ulottuvat laajalle. Osuuskauppa voi parhaimmillaan sekä kehittää omaa toimintaansa kestävämpään suuntaan että toimia alustana uudelle kestävälle liiketoiminnalle tekemällä yhteistyötä uusien, innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittäjien kanssa.

Tutustu Vihreiden vaaliteemoihin
Vihreillä on HOK-Elannon vaaleissa kaksi listaa, Helsinki ja Uusimaa. Voit valita ehdokkaasi kummalta vain listalta riippumatta asuinpaikastasi. Vihreiden vaaliteemoihin voit tutustua täällä.

Äijätalous

Yleensä, kun feminismi ja talous mainitaan samassa yhteydessä, puheenaiheena ovat naisen ja miehen euro, perhevapaiden jakaminen ja lasikatot. Tärkeitä aiheita kaikki. Välillä aihetta on hyvä tarkastella myös makrotasolla, talouden rakenteiden näkökulmasta.

Kun Suomen elinkeinorakennetta katsoo, Suomi on todellinen äijätalous. Kansantaloutemme kovaa ydintä ovat raskas teollisuus ja hevosta isommat laitteet. Merimiesten lakko uhkaa jäädyttää koko viennin, koska meiltä viedään laivoilla isoja ja painavia asioita. Kun puhutaan talouskasvusta, puhutaan oikeastaan raskaan teollisuuden kasvusta.

Kun kirjoitin pari viikkoa sitten pörssiyhtiöiden naiskiintiöistä, minulle sanottiin, että eihän teknologiayritysten hallitukseen voi ottaa muita kuin teknologiaosaajia. Suomessa pörssiyhtiö on yhtä kuin teknologiayhtiö. Jos nainen haluaa edetä yritysmaailmassa, hänen pitää olla diplomi-insinööri. Tasa-arvo-ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi, että naisia pitää houkutella enemmän teknologiaopintojen pariin. Tämän kaiken taustalla olevaa arvoasetelmaa ei kyseenalaisteta.

Minusta talouden voimakas keskittyminen yhteen asiaan kertoo ajattelun yksipuolisuudesta ja heikosta riskienhallinnasta. Äijätaloutemme on kovin haavoittuvainen – menetetään yksi risteilijätilaus, ja kokonaisen kaupungin talous on vaakalaudalla.

Asia, jota Suomessa ei oikein osata, on arjen kaupallistaminen. Meillä tykätään isosta ja mahtipontisesta. Telakat, jäänmurtajat, paperikoneet, sellutehtaat ja isot voimalaitokset ovat sitä jotain. Ja jos designista puhutaan, se on jotakin, jota ostetaan hienosta putiikista Espan varrelta. Vaikkapa länsinaapurissamme on keksitty, että myös design voi olla jotakin, johon jokaisella perusreiskalla on varaa. Olette ehkä kuulleet sellaisista pienistä ja eksklusiivisista niche-brändeistä kuin Ikea ja H&M.

Kun uusi yrittäjä menee Suomessa TE-toimistoon tai uusyrityskeskukseen ja kertoo aikovansa perustaa kauneushoitolan, kahvilan tai luomukaupan, saako hän opastusta siinä, miten liikeideasta voi kasvattaa menestyvän kasvuyrityksen, jolla valloitetaan ensin Suomi ja sitten naapurimaat? Saako hän Tekesiltä rahaa? Vai kehotetaanko häntä välttämään kaikkia mahdollisia riskejä eikä ainakaan perustamaan osakeyhtiötä? (Tarvitseeko mainita: Starbucks, Vidal Sassoon, Whole Foods)

Opetetaanko humanistisissa tai kasvatustieteellisissä tiedekunnissa yrittäjyyden perusasioita, tuotteistamista tai palvelukonseptien rakentamista? Entä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluissa? Kuvataideakatemiassa?

Meidän koko yhteiskuntamme näyttää rakentuvan sille ajatukselle, että menestyä voi vain jos on kiinnostunut teollisuuden prosesseista, ja kaikki muu on piperrystä. Toisinkin voisi olla. Kauppatieteiden tohtori Mika Pantzar totesi Iltalehdessä, että voisihan sitä elvyttää myös vaikkapa satsaamalla kotimaiseen tv-draamaan 10 miljoonaa euroa. Siinä muuten työllistyisi aika moni ihminen yhdellä kertaa.

Myös omalla lempitoimialallani cleantechissa on paljon mahdollisuuksia arjen kaupallistamiselle. Maailma toki tarvitsee kipeästi suomalaista vedenpuhdistus- ja energiateknologiaa, mutta yhtä lailla esimerkiksi suurkaupunkien liikenneruuhkissa kärvistelevät ihmiset tarvitsevat parempia ratkaisuja päivittäiseen liikkumiseensa, ostosten tekoon ja kierrätykseen.

Demos Helsinki peräänkuuluttaakin tuoreessa, Etlan kanssa julkaisemassaan raportissa suomalaista kuluttaja-cleantechia. Kuluttajille suunnatuille älysovelluksille on globaalit markkinat, ja niiden skaalaaminen kansainvälisesti on todella paljon helpompaa kuin fyysisten laitteiden. Vai onko kukaan koskaan kuullut konepajayrityksestä, joka muutamassa vuodessa kasvoi pikkufirmasta puolentoista miljardin liikevaihtoon, kuten peliyritys Supercell?

Suomessa on poikkeuksellisen sukupuolittuneet työmarkkinat, ja arjen pyörittäminen on delegoitu pitkälti naisten vastuulle. Jotta tulot, varallisuus ja uramahdollisuudet jakautuisivat tasaisemmin, tarvitaan muun muassa tässä jutussa aiemmin mainittuja perhevapaiden ja niistä aiheutuvien kustannusten tasaisempaa jakamista sekä enemmän naisia teknologian pariin ja enemmän miehiä hoiva-aloille.

Lisäksi tarvitaan kuitenkin elinkeinoelämän rakenteiden ja niitä ylläpitävien mekanismien kriittistä tarkastelua. Jos vain “miesten puoli” taloudesta ja yhteiskunnasta nähdään kasvun kannalta merkityksellisenä, menetämme paljon. Myös arjesta, kulttuurista, viihtymisestä, opetuksesta ja hoivasta löytyy kasvun mahdollisuuksia. Ei tarvitse katsoa kuin länsirajan taakse.