Viisi asiaa vihreän politiikan ytimessä

Lähdin politiikkaan mukaan, koska haluan parantaa maailmaa. Nyt olen ehdolla Vihreiden varapuheenjohtajaksi ja puoluevaltuuskunnan puheenjohtajaksi, sillä haluan olla etulinjassa rakentamassa entistä suurempaa, uskottavampaa ja vaikutusvaltaisempaa vihreää liikettä.

Mitä elinvoimaisempi ja laajempi vihreä liike on, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää meille tärkeitä asioita. Itselleni vihreän politiikan ytimessä ovat erityisesti nämä viisi asiaa:

1. Ilmasto

Minun puoluevalintani on aina ollut Vihreät, koska tämä puolue on aina johdonmukaisesti asettanut ympäristökysymykset kaiken keskiöön. Ilmastonmuutos on meidän aikamme suurin uhka, ja sen hillitsemisessä on onnistuttava.

Teen päivätyötäni ilmastopolitiikan parissa, ja sen olen tässä työssä valitettavasti oppinut, että kansainvälinen poliittinen prosessi etenee aivan liian hitaasti. Ilmastotutkijoiden mukaan ihmiskunnalla on osapuilleen 14 vuotta aikaa ennen kuin kahden asteen tavoite on menetetty, ja peruuttamatonta vahinkoa syntyy.

Toivo lepää nyt kuntien, yritysten ja kansalaisten harteilla. Kunnilla on Suomessa hyvin paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoasioissa ja luoda yrityksille ja kansalaisille suotuisia olosuhteita ilmastomyönteisten valintojen tekemiseen. Vihreiden onkin annettava kaikki tuki kuntapoliitikoillemme, jotta ilmastotyö etenee YK:n, EU:n ja Suomen hallituksen hidastelusta huolimatta.

2. Tulevaisuus

Jos ympäristöasiat ovat olleet minulle tärkein syy äänestää Vihreitä, kimmoke puolueen aktiiviksi ryhtymiselle puolestaan on vihreiden kyky hahmottaa yhteiskunnan muutoksia. Entisenä työnantajayrittäjänä ja nykyisenä freelancerina törmään jatkuvasti arjessani siihen, miten huonosti monet nyky-yhteiskunnan rakenteet sopivat yhteen työnteon todellisuuden kanssa.

Törmään jatkuvasti myös siihen, miten olemassa oleville rakenteille löytyy aina kovaäänisempiä ja vaikutusvaltaisempia puolustajia kuin uudistamiselle. Ja kuitenkin juuri uudistuminen on perusedellytys sille, että yhteiskunta kehittyy, yritykset pärjäävät globaalissa kilpailussa ja ihmiset pärjäävät elämässä.

Vihreillä on minusta selvästi eniten herkkyyttä havaita kehityskulkuja ja esittää uutta luovia ratkaisuja. Tämä johtuu paljolti siitä, että arvostamme tieteellistä tutkimusta ja hyödynnämme sitä politiikanteon pohjana. Meille tutkimus, kehitys ja koulutus ovat keskeisiä, puolustettavia perusarvoja.

3. Markkinat

Pitkän linjan yrittäjänä olen erityisen kiinnostunut elinkeinopolitiikasta. Ajattelen useiden puoluetoverieni tavoin, että toimivat markkinat ovat toimivan ja kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys. Mielestäni poliittista ohjausta kuitenkin tarvitaan varmistamaan, että negatiivisia ulkoisvaikutuksia on mahdollisimman vähän ja että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu.

Vihreitä tarvitaan luomaan elinkeinopolitiikkaa, jossa tavoitteena on reilu markkinatalous. Se tarkoittaa suuryrityksiä suosivien ja ympäristölle haitallisten tukien kitkemistä. Se tarkoittaa sosiaaliturvan kehittämistä työntekoon, yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen kannustavaksi. Se tarkoittaa julkisten hankintojen käytäntöjen uudistamista ja sitä, että kunnat toimivat hyvänä alustana elinkeinoille. Se tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

4. Feminismi

Niin kauan kuin pojat syrjäytyvät ja tyttöjä vähätellään matematiikan tunnilla, niin kauan kuin naisten kaupungilla liikkumista määrittää pelon maantiede, niin kauan kuin nuoret miehet parhaassa iässä joutuvat jättämään kaiken kesken armeijan takia, niin kauan kuin väitellään siitä, onko toisiaan rakastavilla aikuisilla oikeus mennä naimisiin tai sukupuolensa korjanneita pakkosterilisoidaan, niin kauan kuin työmarkkinat ovat Suomessa äärimmäisen sukupuolittuneet – niin kauan feminismi on minulle yksi tärkeimmistä asioista politiikassa.

Feminismi merkitsee minulle ennen kaikkea sitä, että etuoikeuksien sijaan puolustetaan ihmisoikeuksia. Vihreät ovat tehneet paljon työtä tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi. Meidän, joilla on vaikutus- ja päätösvaltaa, pitää puolustaa heitä, joilla ei valtaa ole. Meidän pitää myös antaa heille mahdollisuus tuoda itse äänensä kuuluviin.

5. Eurooppa ja maailma

Synnyin 1970-luvulla YYA-Suomeen. Yksi tähänastisen elinaikani merkittävimmistä poliittisista päätöksistä oli Suomen liittyminen EU:hun. Se merkitsi minun sukupolvelleni ovien avautumista Eurooppaan ennennäkemättömällä tavalla.

Nykypäivänä niin ongelmat kuin mahdollisuudetkin ovat globaaleja. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta Afrikassa ja lähi-idässä, mikä puolestaan aiheuttaa konflikteja ja pakolaisuusaaltoja. Toisaalta suomalaisille puhtaille ratkaisuille ja osaamiselle on käyttöä Kiinaa ja Brasiliaa myöten. Nurkkakuntainen oman maan rajojen sisälle käpertyminen ei poista ongelmia eikä edistä mitään.

Vihreät ovat osa eurooppalaista ja globaalia liikettä, joka pyrkii ihan vakavissaan parantamaan maailmaa ja ratkaisemaan suuren mittakaavan ongelmia. Suomen sisällä meillä on jo varsin paljon vaikutusvaltaa oman maan asioiden edistämiseen, mutta osana suurempaa verkostoa voimme vaikuttaa paljon laajemmin.

Varapuheenjohtajaehdokkaan puhe puoluevaltuuskunnassa

Puheeni Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 13.5.2017

Rakkaat ystävät,

Minulle kaikkein tärkeimpiä hetkiä vihreän politiikan tekemisessä ovat nämä tilanteet, joissa me vihreät eri puolilta maata kokoonnumme samaan paikkaan. On hienoa nähdä, kokea ja tuntea, miten meitä yhdistää vahva jaettu arvopohja.

Koko sen ajan, jonka olen ollut Vihreiden toiminnassa mukana, minua ovat vetäneet puoleensa tehtävät, joissa voin olla mukana kehittämässä puoluettamme ja poliittisia kantojamme valtakunnallisella tasolla. Minulle tämä liike on jotakin paljon suurempaa kuin se paikkakunta, johon olen aikuisena asettunut asumaan.

Tähän mennessä tärkein Vihreille tekemäni työ oli puolueen strategiatyöryhmän johtaminen. Vihreiden strategiassa on kolme keskeistä tavoitetta: kaikki mukaan, haluamme kasvaa ja vaikuttaa sekä toivon ja ilon kautta. Kuntavaalit olivat uuden strategian ensimmäinen tulikoe. Ja voi, miten ylpeä olinkaan meistä kaikista! Me vaikutimme, innostimme, meillä oli hauskaa yhdessä ja Suomessa on nyt enemmän vihreitä kuntia kuin koskaan aiemmin.

Ystävät, uskon, että tämä on vasta alkusoittoa. Meillä on vielä paljon tehtävää ja voitettavaa. Minä haluan olla etulinjassa sitä työtä tekemässä, ja siksi olen ehdolla puolueen varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtajistosta on puolueelle eniten hyötyä, kun porukka pelaa hyvin yhteen ja täydentää toisiaan omilla vahvuuksillaan. Itse tuon pöytään vahvan kokemuksen ja kontaktiverkoston yritysmaailmasta sekä ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntemuksen.

Jotta me nousemme pääministeripuolueeksi, meidän pitää olla vahvoja kaikilla politiikan alueilla. Meidän pitää vakuuttaa suomalaiset siitä, että vihreä vaihtoehto on realistinen, vihreä vaihtoehto on toteutettavissa ja vihreä vaihtoehto tuo aidosti hyvinvointia kaikille suomalaisille.

Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta se on tehtävä, jota haluan olla eturivissä toteuttamassa. Haluan kehittää Vihreiden talous- ja elinkeinopolitiikkaa ja tuoda sille uskottavat kasvot. Haluan näyttää, ettei maailman pelastaminen ole mitään pilvissä leijuvien hippien hommaa.

Rakkaat ystävät, meillä on tässä puolueessa aivan huikeaa osaamista. Meillä on kykyä ja meillä on halua hyödyntää tutkimusta politiikan pohjana. Sille pohjalle on erinomaisen hyvä rakentaa huomisen vihreää liikettä – uskottavampaa, suurempaa, elinvoimaisempaa.

Lisää pääkonttoreita Helsinkiin

Olin aiemmin tällä viikolla Amchamin tilaisuudessa, jossa lanseerattiin hanke kansainvälisten yhtiöiden alueellisten pääkonttorien saamiseksi pääkaupunkiseudulle. Nykyisellään Helsingin seutu on kv-pääkonttorien määrässä reippaasti jäljessä muita pohjoismaisia pääkaupunkeja, etenkin Tukholmaa.

Todella mielenkiintoisessa tilaisuudessa kuultiin Zalandon ja Bayerin maakonttorien vetäjiä sekä erilaisten maavertailujen ja tutkimusten tuloksia. Itselleni tarttui mieleen erityisesti neljä asiaa:

1) Globaalien yritysten näkökulmasta ei ole mitään Helsinkiä, Espoota ja Vantaata, on vain “Helsinki Region”. Esimerkiksi Bayerin saksalainen maajohtaja puhui aluksi siitä, kuinka yhtiö oli päättänyt sijoittaa T&K-keskuksensa Helsinkiin, kunnes paljastui, että keskus sijaitsee itse asiassa Espoossa.

2) Pääkonttorin ylläpitokustannukset ovat pääkaupunkiseudulla edullisemmat kuin esimerkiksi Tukholmassa, Berliinissä tai Kööpenhaminassa. Etenkin työvoimakustannukset.

3) Kansainvälisiä yhtiöitä vetää Helsingin seudulle erityisesti verrattain edullinen koulutettu työvoima sekä hyvä innovaatioekosysteemi, johon kuuluu sekä akateemisia instituutioita että startup-yrityksiä. Tänne perustetaan tyypillisesti juuri T&K- ja suunnittelutoimintoja.

4) Kun puhutaan koulutetusta työvoimasta, sillä ei tarkoiteta pelkästään suomalaisia. Esimerkiksi Zalandon teknologiakeskukseen on palkattu parin viime vuoden aikana osapuilleen viisi sovelluskehittäjää kuukaudessa. Suomessa hyvistä koodareista alkaa olla pulaa, mutta Venäjältä heitä löytyy, ja venäläiset muuttavat mielellään Suomeen.

Vaikka mikään näistä asioista ei suorastaan tullut yllätyksenä, oli silti pysäyttävää kuulla ne tällä tavoin yhdellä kertaa tarjoiltuna. Politiikan näkökulmasta nimittäin tilanne on varsin erikoinen: 1) Pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään, ja metropolikunta kiinnostaa ainoastaan helsinkiläisiä. 2) Työvoiman kalleudesta on tullut Suomessa mantra, jota hoetaan joka välissä, ja aika paljon poliittista tarmoa kohdistuu työvoimakustannusten alentamiseen kilpailukyvyn nimissä. 3) Meillä fokusoidaan todella voimakkaasti teolliseen vientiin ja todella vähän korkean osaamisen ja lisäarvon liiketoiminnan saamiseen Suomeen. Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan. 4) Ulkomaisten työntekijöiden maahantulosta ja työlupien saamisesta on tehty mahdollisimman hankalaa.

Hienoa kuitenkin, että tällainen hanke on saatu liikkeelle. Sekin on hienoa, että sitä tukemassa ovat niin Uudenmaan liitto kuin Helsinki Business Hub, eli tässä kohtaa pyritään aidosti yhteistyöhön yli kuntarajojen. Vielä kun valtakunnanpolitiikassakin tajuttaisiin, mistä niitä talouskasvun ajureita löytyy.

1261 kertaa kiitos

Vihreät ehdokkaatTänään oli hienoa herätä vaalivoiton jälkeiseen aamuun. Vihreät saivat historiallisen kovan tuloksen, ja moni kunta Suomessa on nyt paljon vihreämpi. Olen niin onnellinen siitä, että humaanin, yhdenvertaisen ja ympäristöä kunnioittavan politiikan kannattajat lähtivät näissä vaaleissa sankoin joukoin liikkeelle.

Myös Helsingissä saimme historiallisen suuren tuloksen. Pormestarin paikkaa emme saavuttaneet, mutta valtuustoryhmä kasvoi ja meillä on todella hyvät asemat kehittää rakkaasta kotikaupungistamme entistä parempaa ja vihreämpää.

Itse sain vaaleissa 1261 ääntä. Se on paljon enemmän kuin uskalsin toivoa. Tuntuu mahtavalta, ja hymy on herkässä. Kiitos kaikille teille, jotka uskoitte minuun ja Vihreisiin! Kiitos ihanille ystäville ja läheisille, huipulle tukiryhmälle ja myös monille tuikituntemattomille tuesta, avusta ja kannustuksesta! Tästä on hyvä jatkaa.

Parhautta on vapaus kulkea itse ratikalla

#parastahelsingissä on vapaa lapsuusKirjoitin jokin aika sitten yhdeksästä syystä, miksi rakastan Helsinkiä. Kaikki tuossa tekstissä mainitut asiat ovat minulle tärkeitä, mutta jos pitää valita yksi, se on mahdollisuus vapaaseen lapsuuteen.

Helsinki on niin turvallinen kaupunki, että täällä viisivuotiaan voi päästää itsekseen pihalle leikkimään ja kahdeksanvuotias voi kulkea itse ratikalla kouluun. Vaikka kuinka rakastan Berliiniä ja Lontoota, kummassakaan kaupungissa tällaista ei voisi kuvitella.

Helsingissä mittakaava on ihmisen kokoinen ja palvelut ovat lähellä. Koska kouluun, leikkipuistoon tai kirjastoon ei tarvitse tarpoa kymmeniä kilometrejä eikä moottoriteiden yli, alakoululaisetkin voivat kulkea itsenäisesti.

Ei kaikki täydellistä ole, tietenkään. Vaarallisia risteyksiä löytyy tästäkin kaupungista, ja autojen nopeudet ovat tietyillä väylillä kantakaupungissakin sellaisia, ettei kovin pieni tai hidasliikkeinen ihminen sinne sekaan mielellään mene.

Kolmen koko ajan itsenäisemmin kulkevan pienen kaupunkilaisen äitinä/bonusäitinä minulle on tärkeää, että kaupunkia kehitetään muidenkin kuin kiireisten aikuisten ehdoilla.

Olen iloinen siitä, että liikenteen kehittämisessä on nostettu jalankulku ja pyöräily ensisijaisiksi kulkutavoiksi. Käveltävä kaupunki on myös turvallinen ja viihtyisä – kaiken kokoisille ja ikäisille kaupunkilaisille.

Helsingin asukasmäärän ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä Turun asukasluvun verran. Kun kaupunki kasvaa, on tärkeää, että ihmisen kokoinen mittakaava säilyy.

Toivon, että kun lapsenlapseni joskus ovat sen ikäisiä kuin lapseni nyt, heillä on ympärillään tiivis kaupunki, jossa aurinko yhä pääsee paistamaan pihoille ja lapset voivat kipaista potkulaudalla kirjastoon tai lähimetsään.

 

10 askelta ilmastoystävällisempään Helsinkiin

Ilmastonmuutos on tärkein syy, miksi lopulta päätin lähteä mukaan politiikkaan. Edellisessä työpaikassani tajusin, että vaikka uusilla teknologioilla, palveluilla ja bisnesmalleilla voidaan monin tavoin hillitä ilmastonmuutosta, niille ratkaisuille ei synny markkinoita ilman poliittista ohjausta.

Viime vuodet olen tehnyt myös päivätyötä ilmastopolitiikan parissa. Samalla minulle on muodostunut paljon selkeämpi kuva siitä, miten ratkaisevan tärkeä rooli kaupungeilla on ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Vaikka ilmastonmuutos on globaali ilmiö ja valtavan mittaluokan uhka ihmiskunnalle, sen hillitseminen ei ole pelkästään YK:n, EU:n tai kansallisen lainsäädännön asia. Niin kunnat kuin yksittäiset kuntalaiset – sinä ja minä – voivat tehdä ratkaisevan tärkeitä valintoja.

Suomen hiilijalanjäljestä 68 % syntyy kotitalouksissa. Sillä, miten lämmitämme asuntomme, miten liikumme ja mitä syömme, on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiselle. Meistä jokainen voi arjessaan tehdä pieniä ja suuria päätöksiä, ja kunnan tehtävä on helpottaa näiden päätösten tekemistä.

Helsinki, rakas kotikaupunkini, on Suomen kirkkaasti suurin kunta. Täällä asuu yli kymmenesosa suomalaisista, ja täällä tehtävillä valinnoilla on suuri vaikutus koko Suomelle.

Pohjoismaiset pääkaupungit Tukholma ja Kööpenhamina ovat jo pitkään määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti pyrkineet ilmastopolitiikan edelläkävijöiksi. Kyse ei ole ainoastaan ympäristöystävällisyydestä, vaan kumpikin kaupunki rakentaa samalla kotimarkkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille sekä kansainvälisesti merkittävää referenssikeskittymää vientiä vauhdittamaan. Helsingin tulisi pyrkiä vähintään samaan – mieluiten parempaan.

Miten Helsinkiä voisi kehittää ilmastoystävällisempään suuntaan? Tässä muutamia tärkeitä kehityskohteita:

  1. Tiivis kaupunkirakenne sekä kattavat julkiset ja yksityiset liikkumispalvelut luovat ihmisille puitteet sujuvalle arjelle, jonka pyörittämiseen ei välttämättä tarvita henkilöautoa.
  2. Lähipalvelut, kuten päiväkodit, liikunta- ja harrastuspaikat riittävän lähellä koteja vähentävät kaupunkilaisten tarvetta suhata autolla pitkin poikin. Ruuhkien väheneminen hyödyttää myös heitä, joiden työ edellyttää autolla kulkemista.
  3. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden, kuten talvikunnossapidon, työmaiden poikkeusjärjestelyjen ja reittisuunnittelun kehittäminen sujuvammiksi ja turvallisemmiksi kannustaa yhä useampia kaupunkilaisia kulkemaan ainakin osan päivittäisistä asiointimatkoistaan omalla lihasvoimalla, ja samalla ilmasto kiittää.
  4. Sähköisen liikenteen edellytysten, kuten latausverkoston parantaminen on tärkeää, jotta kaupunkilaiset voivat siirtyä käyttämään vähäpäästöisempiä ajopelejä.
  5. Kaukolämpöverkon avaaminen kilpailulle luo kannustimen monenlaisille toimijoille kehittää hiilen- ja puunpolttoa ympäristöystävällisempiä lämmöntuotantoratkaisuja.
  6. Päästötön sähköntuotanto on aivan olennainen tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupungin suuren mittakaavan tuotannon kehittämisen ohella pitää kannustaa kaupunkilaisia pienimuotoiseen päästöttömään sähköntuotantoon kehittämällä hinnoittelu-, rahoitus- ja kannustinmalleja.
  7. Energiatehokkuuden parantaminen on aivan keskeinen tapa pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Asuin- ja toimistokiinteistöissä on mahdollista saavuttaa merkittäviä tehokkuusparannuksia lämpöpumppujen sekä sähkön- ja lämmönkäytön optimoinnin avulla.
  8. Kiertotalouden toimintamallien omaksuminen julkisissa hankinnoissa parantaa kaupungin energia- ja materiaalitehokkuutta. Laitteiden hankkiminen palveluna luo myös taloudellista joustavuutta.
  9. Jakamis- ja kiertotalouden toimintamallien edistäminen yhteistyössä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa edistää ympäristöystävällisempää, vähemmän tavarakeskeistä elämäntapaa ja vähentää jätteen määrää sekä hävikkiä.
  10.  Kasvisruuan laadun, ravintoarvon ja saatavuuden parantaminen ja satokausikasvisten suosiminen kaupungin ruokapalveluissa auttaa kaupunkilaisia omaksumaan ilmastoystävällisempiä ruokailutottumuksia.

+1 Juuri nyt juuri sinä voit vaikuttaa myös äänestämällä. Minä haluan Helsingin kaupunginvaltuustoon, jotta voin edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja samalla kehittää Helsinkiä entistä mukavammaksi paikaksi elää, asua ja työskennellä. Minua voit äänestää numerolla 634. Ennakkoäänestys on jo käynnissä – tartu tilaisuuteen!