Eduskuntavaalit

Olen Vihreiden ehdokkaana Helsingissä eduskuntavaaleissa 2019. Eduskunnassa haluan edistää ennen kaikkea ilmastopolitiikkaa, tasa-arvoa ja yrittäjyyden edellytyksiä.

Ilmasto

Miksi: Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Sen seuraukset näkyvät jo nyt kaikkialla: kuivuus, satovahingot, tulvat, myrskyt, konfliktit. Ilmastonmuutos on saatava pysäytettyä, toimeen on ryhdyttävä juuri nyt. Ilmastotyö on järkevää myös liiketaloudellisesti. Puhtaiden ratkaisujen maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 6 000 miljardiin euroon muutamassa vuosikymmenessä, ja energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen edellyttää globaalisti yli 12 000 miljardin dollarin investointeja.

Suomessa on paljon osaamista, jolle on maailmalla kasvava kysyntä. Emme ole kuitenkaan ainoita, jotka ovat havainneet globaalit markkinamahdollisuudet, ja siksi kilpailukyvystämme tulee pitää huolta. Suomalaisten yritysten on kyettävä uudistumaan eturintamassa ja tuottamaan maailmalle yhä uusia puhtaita ratkaisuja. Hallittu, pitkäjännitteinen ilmastopolitiikka luo myös yrityksille vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön.

Miten:

  • Suomen pitää edistää EU:ssa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Toimimme EU:n puheenjohtajamaana heti eduskuntavaalien jälkeen 2019, ja ilmastopolitiikan tulee olla tuolloin ykkösprioriteetti. Erityisesti EU:n päästökaupan tehostaminen on olennaista. EU:ssa on asetettava tavoitevuosi hiilineutraaliuden saavuttamiselle ja päivitettävä välitavoitteet sen mukaisiksi.
  • Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistävät tuet kuten polttoöljyn ja turpeen verotuet on ajettava alas. Seuraavan hallituskauden keskeisenä tavoitteena tulee olla kivihiilen ja turpeen energiakäytön sekä öljylämmityksen alasajo 2020-luvun aikana.
  • Liikennepolitiikan tavoitteeksi tulee ottaa mahdollisimman nopea siirtyminen polttomoottorikäyttöisistä ajoneuvoista sähköisiin sekä joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja liikkumispalvelujen osuuden lisääminen kaupungeissa. Kotimaan matkailussa raideliikenteen tulee olla etusijalla, ja Suomen tulee aktiivisesti edistää kansainvälisen lentoliikenteen päästövähennyksiä sekä junayhteyden rakentamista Viron kautta Keski-Eurooppaan.
  • Ruuan ilmastovaikutusten minimoimiseksi maataloustukien painopiste tulee siirtää eläintuotannosta kasvituotantoon sekä hiiltä sitovien viljelymenetelmien käyttöön. Julkisten hankintojen mahdollisuudet kestävien ruokailutapojen edistämisessä tulee hyödyntää.

Tasa-arvo

Miksi: Tasa-arvoinen yhteiskunta on tutkitusti onnellisempi ja vauraampi. Kun ihmisillä on taustastaan riippumatta mahdollisuus toteuttaa itseään, saadaan ihmisten osaaminen ja potentiaali tehokkaimmin yhteiskuntaa hyödyttämään.

Miten:

  • Perhevapaat on uudistettava siten, että molemmilla vanhemmilla on yhtäläiset mahdollisuudet olla lastensa kanssa ja osallistua työelämään. Suomen pitää ottaa mallia muista Pohjoismaista, joissa perhevapaat on jaettu huomattavasti tasa-arvoisemmin vanhempien välillä. Lainsäädännössä on myös huomioitava tasa-arvoisesti erilaiset perhemuodot.
  • Yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita on purettava. Miesten asevelvollisuus, poikien syrjäytyminen, naisten kokema väkivalta sekä koulutusalojen ja työelämän voimakas sukupuolittuminen ovat kaikki yhteiskunnan epäonnistumisia, jotka on korjattava. Sukupuolen ei pidä olla ihmisen mahdollisuuksia määrittävä asia.
  • Koulutus periytyy Suomessa yhä voimakkaammin. On huolehdittava, että kaikenlaisista taustoista tulevilla on aidosti mahdollisuus kouluttautumiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa merkittävää panostamista koulutuksen laatuun kaikilla asteilla, parempaa opinto-ohjausta, positiivisen erityiskohtelun määrärahoja sekä riittävää opintotukea.
  • Vähemmistöjen sekä hauraassa asemassa olevien kohtelu on olennainen yhteiskunnan onnistumisen mittari. Esimerkiksi vammaisten palveluissa ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa ja turvapaikanhakijoiden kohtelussa on paljon korjattavaa.

Yrittäjyys ja työ

Miksi: Suomen talous voi hyvin, kun yritykset voivat hyvin. Yritysten menestykseen panostaminen luo työpaikkoja ja tuottaa meille kaikille lisää verotuloja. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä, mutta yritysten tukemisessa on käytetty keinoja, jotka hyödyttävät eniten suuria yrityksiä. Yrittäjyys voisi olla yhä useammalle keino ansaita elantonsa osittain tai kokonaan.

Miten:

  • On huomioitava erilaiset yrittäjäryhmät ja niiden erilaiset tarpeet, riskit ja tavoitteet. Yrittäjien ja itsensä työllistäjien eläkejärjestelmää, työttömyysturvaa ja sairausajan turvaa tulee kehittää joustavammaksi sekä tasaveroiseksi palkansaajien kanssa.
  • Yritystukijärjestelmä on remontoitava perusteellisesti. Yritystuissa pitää painottaa uutta luovia tukia, kuten pienten kasvuhakuisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tukia. Soveltavan tutkimuksen edellytykset on turvattava, ja pienten yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannettava.
  • Työelämään tarvitaan enemmän joustavuutta. Itsensä työllistäminen eri tavoin pitää tehdä huomattavasti nykyistä helpommaksi, tarvitaan enemmän mahdollisuuksia työn joustolle elämäntilanteen mukaan, ja työtä pitää voida tehdä myös silloin, kun terveydentila tai jaksaminen eivät riitä kokopäivätyöhön.
  • Työperäisen maahanmuuton esteet pitää purkaa. Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Tarvitsemme Suomeen myös uutta luovia yrittäjiä, tieteentekijöitä sekä työvoimaa kasvaville aloille, kuten palveluihin ja terveydenhuoltoon.