Aja hiljaa, isi

Helsingissä koulujen syyslukukausi alkaa 10.8. Omatkin kullannuppuseni rientävät taasen koulutielle silmät kirkkaina ja reput selässä keikkuen.

Yhtä varmasti kuin koulu alkaa joka syksy, käynnistyy myös liikennevalistuskampanja. Meitä aikuisia, etenkin autolla ajavia aikuisia, muistutetaan huomioimaan pienet koululaiset, jotka eivät vielä kaikki osaa havainnoida liikennettä kunnolla.

Liikennevalistuskampanjoiden maailmassa kaikki on hyvin, kunhan isi ajaa hiljaa koulun kohdalla, ja kaikki käyttävät pyöräilykypärää ja heijastinta.

En ollenkaan väheksy pyöräilykypäriä tai heijastimia. Huomaavaisuus liikenteessä on myöskin asia, josta sopiikin muistutella. Näihin painottuvat kampanjat vain sivuuttavat sen asian, että liikenteen turvallisuutta parannetaan tehokkaimmin paremmalla liikennesuunnittelulla.

Tietyt liikenteen turvallisuutta lisäävät tekijät ovat hyvin tiedossa. Nopeusrajoitusten alentaminen vähentää sekä onnettomuuksien määrää että niiden vakavuusastetta aivan selvästi. Erilliset väylät jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille vähentävät törmäysvaaraa.

Erilliset väylätkään eivät kuitenkaan poista sitä, että vääjäämättä nämä kolme tielläliikkujaryhmää kohtaavat toisensa – risteyksessä.

Yli puolet jalankulkijoiden ja 70 prosenttia pyöräilijöiden henkilövahingoista tapahtuu risteysalueella. Mistä se kertoo? No ennen kaikkea siitä, että meillä on tässä maassa aika helkkarin huonosti suunniteltuja risteyksiä.

Aikuisenkin on usein pyöräilijänä tai jalankulkijana vaikea hahmottaa, miten risteysalueella pitäisi kulkea, koska kulkulinjat ovat epäloogiset, ne on merkitty huonosti tai tiemerkinnät ovat kuluneet pois. Liikenteessä kulkemista vasta opettelevalle ekaluokkalaiselle päättelytehtävä ei ole ainakaan helpompi.

Erityisesti koulujen ja päiväkotien lähellä on tärkeää panostaa hyviin ja turvallisiin jalankulku- ja pyöräilyolosuhteisiin. Turvalliset liikennejärjestelyt samalla edistävät lasten päivittäistä hyötyliikuntaa.

Risteysjärjestelyjen ohella yksi tärkeä osa turvallista kouluympäristöä on, ettei lasten reitti kulje autojen pysäköintipaikan läpi. Valitettavasti nimittäin on paljon vanhempia, jotka muista piittaamatta kaasuttelevat autolla vaikka suoraan koulun tai päiväkodin oven eteen, jos siihen on mahdollisuus. Jalkakäytävälle ja pihaan pysäköimisen estäviä tolppia ja puomeja saisikin käyttää paljon nykyistä enemmän.

Myös hidastustöyssyt sekä katujen kaventaminen suojateiden kohdalla ovat hyviä keinoja tehdä liikkumista turvallisemmaksi.

Lapsetkin ovat kaupungin asukkaita, ja lapsillekin kuuluu oikeus turvalliseen liikkumiseen. Se oikeus ei voi olla pelkän autoilijoiden hyvän tahdon varassa.

Hidastetaan siis kaikin mokomin vauhtia koulujen kohdalla, mutta pidetään myös me kaikki kaupunkiympäristötoimialalla toimivat poliitikot ja virkamiehet mielessä, että aika paljon muutakin voi ja pitää tehdä.

4 thoughts on “Aja hiljaa, isi

  1. Joku jo otsikoinnista mainitsikin, joten siitä vain sen verran, että viite vanhaan lauluun ei oikein toimi perusteena. Vanhoista lauluista löytää vaikka mitä nykypäivään sopimattomuuksia.

    Tosin, ajaako huonosti isi vai äiti, lienee merkityksetöntä, ja otsikko ei juuri syyllistä.

    Näiden tehovalvontakampanjoiden ongelma on se, että ne antavat kuvan, että 51 viikkoa vuodesta saa ajella ihan niin perseillen kuin haluaa, ja sen viikon aikanakin on huikaisevan epätodennäköistä jäädä perseilystään kiinni.

    Vaikka pidän automatisoitua liikenteenvalvontaa huonona, yleisesti, se saattaa jossain toimia. Kehä I:n esimerkit näyttävät, että vaikutusta on. Vaikka maantiellä yleisesti se tuppaa ohjaamaan ihmisten keskittymistä ja havainnointia turvallisesta ajotavasta ja muusta liikenteestä nopeusrajoitusmerkkeihin ja oman auton mittarin neulaan.

    Infra pitäisi alkaa rakentaa siten, että kaistanleveys kuvaa sen väylän nopeutta, ei tien suuruutta. Se, että jakeluliikenne vaatii leveitä kaistoja jättimäisille kuorma-autoilleen, on pöljä peruste rakentaa turhan leveitä kaistoja. Kaistat kapeammiksi, hidasteet oikeasti hidastaviksi jne., niin paranee.

    Juuri koulutien turvallisuudelle voisi kuitenkin tehdä automatisoidulla valvonnallakin paljon. Suojatien kohdalle nopeusvalvontakamera joka kuvaa ylinopeudet, bussin ohittamisen liikenteenjakajan väärältä puolelta ja jalankulkijan esteettömän pääsyn toteutumattomuuden. Ja haltijavastuulla sakkoa perään. Oikeus kunnille tehdä tuo valvonta ja saada osa tuloista.

    Tykkää

  2. Liikennesuunnittelun roolia olisi hyvä nostaa ja satsata samalla enemmän lasten turvallisuutta edistäviin ratkaisuihin. Lapsinäkökulman avulla voisi myös löytyä uudenlaisia ratkaisuja selkiyttämään liikkumista.

    Lasten liikkumiselle keskeisten reittien tunnistaminen on suunnittelussa tärkeää.

    Oma merkityksensä on myös sillä, milloin ja miten suunnittelussa pitäisi alkaa varautua liikenteen tulossa oleviin murroksiin. Liikkumisen kulttuuri saattaa lähivuosikymmeninä muuttua paljonkin.

    Liked by 1 henkilö

Kommentointi on suljettu.