Pari vastausta pyöräilystä

TätipyöräilijäSain postia blogini lukijalta, joka esitti pari pyöräilyyn liittyvää kysymystä. Tapanani on vastata lukijakysymyksiin täällä blogissa, jotta myös muut lukijat näkevät vastaukset.

Ensimmäinen kysymys koski rengasrikkoja. Kysyjän käsityksen mukaan talvikaudella polkupyörien renkaita hajoaa paljon johtuen terävästä hiekoitussepelistä, ja hän tiedusteli, miksi sepeliä käytetään.

Pyöräilijöiden keskustelupalstoilla tosiaan näkee paljon harmittelua sepelin puhkomista renkaista. Helsingissä pyritään edistämään talvipyöräilyä, ja viime talvena toteutettiin kokeiluhanke, jossa testattiin erilaisia tapoja pyöräteiden talvikunnossapitoon. Hankeraportin mukaan talvipyöräilyä haittaavat erityisesti ajoradan ja vieressä kulkevan pyörätien aurauksen yhteensovittaminen, talvihoidon tason vaihtelu kesken reitin, lumivallit ja kasat, sekä  liukastumisia ja rengasvaurioita aiheuttava sepeli.

Pyöräilijöiltä tuli kokeilusta positiivista palautetta, ja talvipyöräilyn määrä kasvoi selvästi kokeilureiteillä. Pyöräilijät myös olivat selvityksen perusteella valmiita käyttämään talvisin nimettyjä pääväyliä, jos niiden käyttö ei edellytä liian pitkää kiertomatkaa. Erityisesti harjausta ja sepelittömyyttä kehuttiin. Helsinki onkin ilmoittanut laajentavansa kokeilualuetta.

Valitettavasti kuitenkaan ainakaan vielä ei ole odotettavissa harjasuolauksen käyttöönottoa kaikilla pyöräteillä, sillä viime talven kokeilun perusteella sen kustannukset ovat puolitoistakertaiset perinteiseen hiekoitukseen verrattuna. Eli ihan suorana vastauksena kysymykseen: sepeliä käytetään, koska se on halpaa.

Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin selvästi menossa. Toivottavasti sekä pyörä- että kävelyteiden talvikunnossapitoa kehitetään jatkossakin, jotta kaupunki on myös hankalammin liikkuville kaupunkilaisille talvisinkin mahdollisimman esteetön.

Toinen kysymys liittyi polkupyörien hintoihin. Kysyjä pohti, voisivatko polkupyörät olla uusi suomalainen hittituote, kun matkapuhelinten valmistus on siirtynyt muualle. Hän tiedusteli myös mielipidettäni polkupyörien 24 prosentin arvonlisäverosta.

Polkupyörien kuten useimpien muidenkin asioiden suhteen mielipiteeni on, että laadusta kannattaa maksaa. Etenkin, jos pyöräilee paljon, kunnon ajopeliin kannattaa satsata, koska se kestää käytössä ja on myös turvallisempi kuin halpa vempula. Jos kaipaa edullista vaihtoehtoa, käytettyjä pyöriä on runsaasti saatavilla – esimerkiksi poliisi ja kierrätyskeskukset myyvät keväisin käytettyjä pyöriä.

Suomessahan on itse asiassa useita polkupyörämerkkejä, joista osa valmistaa fillarit kotimaassa ja osa kokoaa ulkomailla tuotetuista osista. Malleja löytyy sekä perinteiseen että hifimpään makuun. Miksei suomalaisista fillareista voisikin tulla kansainvälisiä hittituotteita – ja kyllä tietääkseni ainakin osa kotimaisista pyöräfirmoista markkinoikin tuotteitaan ahkerasti myös ulkomaille.

Nokian 90-luvun kännyköiden volyymeihin on vielä matkaa, mutta kansantalouden kannalta onkin parempi, että meillä on useita hyvinvoivia toimialoja ja yrityksiä kuin että kaikki on yhden firman varassa.

Arvonlisäveron suhteen en ole ihan varma, tarkoittiko kysyjä, että polkupyörien alvia voisi alentaa menekin edistämiseksi. Jos kyse oli tästä, en kovasti innostu ideasta. Alennettuja alv-kantoja on kokeiltu Suomessa eri toimialoilla, ja kokemukset näistä osoittavat, että alennettu alv-kanta on kallis ja tehoton ohjauskeino.