Se oikeasti kasvava vientiala

Suomalaisen viennin heikosta tilanteesta on puhuttu paljon. Ankeasta yleisnäkymästä huolimatta löytyy kuitenkin vientisektori, jolla menee hyvin, nimittäin palveluvienti. Viime vuonna Suomesta vietiin palveluja jopa 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

YLE:n eilinen uutinen kertoo, että suomalaisten IT-palvelujen viennin arvo on jo yhtä suuri kuin paperin viennin. Eikä siinä vielä kaikki – jutussa haastatellun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkijan Saara Tammisen mukaan IT-palvelut työllistävät enemmän kuin paperiteollisuus. Eikä siinäkään vielä kaikki, sillä yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 80–90 senttiä, kun tavaraviennissä vastaava summa on jopa alle 50 senttiä.

Siis: palveluvienti kasvaa kohisten, työllistää hyvin ja jättää kotimaahan enemmän rahaa kuin tavaravienti.

Asiantuntijapalvelujen viennissä on sekin erinomainen puoli, että nämä yritykset työllistävät nimenomaan korkeasti koulutettua porukkaa. Kuten YLE:n jutussakin todetaan, palvelujen kohdalla laatu on usein hintaa merkittävämpi ostokriteeri, ja siksi korkea osaaminen merkitsee enemmän kuin halvat työkustannukset.

IT-alassa on myös sellainen mukava piirre, että sieltä löytyy kosolti pk-kokoluokan vientiyrityksiä. Parinkymmenen hengen konsulttifirmalla saattaa aivan hyvin olla myyntikonttorit useammassakin naapurimaassa. Löytyy myös monia sadan–parin sadan työntekijän kokoluokkaan kasvaneita firmoja, jotka kilpailevat varsin hyvällä menestyksellä globaalien jättien kanssa omilla erityisosaamisalueillaan.

Pienistä puroista kasvaa iso virta. Ja kansantalouden kannalta on erityisen hyvä juttu, ettei virta kuivahda, vaikka yksi puroista tyrehtyisi.

Olisikos siis vihdoinkin aika unohtaa se Tauno Matomäen iänikuinen lausahdus, ettei Suomesta kannata viedä mitään hevosta pienempää?

Näkökulman muutos olisi tärkeä ennen kaikkea siksi, että vallitseva käsitys viennistä ohjaa poliittista päätöksentekoa asiantuntija-alojen kannalta vahingolliseen suuntaan. Kilpailukyvyn lisääminen työaikaa pidentämällä on ehkä – ja kyseessä on varsin iso ehkä – teollisuuden näkökulmasta toimiva lääke, mutta asiantuntijayrityksille se on rasittavaa näpertelyä. Koulutusleikkaukset puolestaan toimivat suoraan korkean osaamisen aloja vastaan.

Nykytilanteessa tarvitaan strategista ajattelua: millä toimialoilla ja osaamislajeilla voimme aidosti kilpailla maailmanmarkkinoilla?

Suomesta on myyty maailman sivu sellua ja paperia sekä parin iloisen vuosikymmenen ajan kännyköitä. Mutta täällä on myös kehitetty MySQL ja Linux. Sillekin pohjalle olisi hyvä rakentaa.

 

Edit 2.6.2016: Tekstiin lisätty maininta VATT:in erikoistutkijasta Saara Tammisesta, jonka tutkimukseen tekstissä viitataan.

2 thoughts on “Se oikeasti kasvava vientiala

  1. Kiitos blogista. Tässä täytyy muistaa, että palveluviennistä edelleen suurin osa on teollisuuden tuotteisiin liittyvät palvelut, minkä osuus on kasvanut koko ajan, kun fyysisten tuotteiden vienti on pienentynyt. Onneksi.

    Tykkää

    • Juuri näin. Ylen uutinen käsitteli palvelusektorin ja sieltäkin asiantuntijapalvelujen vientiä, mutta on erinomaista, että myös teollisuus on löytänyt palveluista keinon tuottaa asiakkailleen lisäarvoa.

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.