Pahoja ne kiltit tytöt

Tämän päivän Hesarissa on iso juttukokonaisuus lukioiden sukupuolittumisesta. Niinsanotut huippulukiot täyttyvät tytöistä, kun taas pojat päätyvät niihin lukioihin, joissa on alemmat keskiarvorajat.

Ylioppilaista tyttöjä on hieman yli puolet (57 prosenttia), samoin kuin yliopistotutkinnon suorittaneista (59 prosenttia).

Hesarin juttuihin haastateltujen asiantuntijoiden mukaan se, että joissakin yksittäisissä “huippulukioissa” on tyttöjä jopa 70 prosenttia, on vakava ongelma.

Samaan aikaan meille suomalaisille on ylpeydenaihe, kun pörssiyhtiöidemme hallituspaikoilla on 23 prosenttia naisia. Se on Keskuskauppakamarin mukaan paljon, ja missään tapauksessa ei tarvita mitään toimenpiteitä määrän lisäämiseksi.

Vakavaan huippulukioiden tyttöongelmaan puolestaan esitetään ratkaisuksi peruskoulun päättöarvioinnin muutosta, koska nykyinen tyyli suosii tyttöjä, jotka ovat “kilttejä ja koulumyönteisiä”.

Kiteytettynä ongelma siis ilmeisesti on, että yhteiskunnastamme löytyy vielä osa-alue, jolla ei pärjää olemalla hyvä jätkä ja tuntemalla muita hyviä jätkiä. Onhan se nyt kauheaa, jos tytöt menestyvät koulussa siksi, että viitsivät panostaa opintoihinsa enemmän ja käyttäytyä fiksummin kuin pojat.

Vakavasti ottaen totta kai on tärkeää miettiä, miksi pojat menestyvät peruskoulussa tyttöjä heikommin. Jos jotakin sukupuolesta johtuvaa vinoumaa on, siihen pitää puuttua.

Yhtä tärkeää olisi kuitenkin miettiä myös, miksi tytöt menestyvät koulussa paremmin, mutta yhteiskunnassa huonommin. Miksi alle kymmenen prosenttiyksikön ero tyttöjen hyväksi ylioppilaaksipääsytilastoissa on kansallisen kriisin paikka, mutta 54 prosenttiyksikön ero miesten hyväksi suurten yritysten johtopaikoilla on kansallinen ylpeydenaihe?

Onko niin, että poikien ja miesten menestymistä yksinkertaisesti pidetään Suomessa tärkeämpänä? Insinöörien maa ei toimi ilman kansallista Juha-kiintiötä? Pyhä kirkko kaatuu ja pörssi romahtaa, jos tapahtuu Hesarin juttua lainaten “opettaja-, lääkäri- ja psykologikunnan naisvaltaistuminen”?

Toki, jos sata vuotta odotellaan ja tyttöjen hitaasti lisääntyvä “ylivalta” akateemisissa opinnoissa jatkaa kasvuaan samaan tahtiin, voi tuo pörssiyhtiöiden hallintokin sukupuolittua toiseen suuntaan. Minä taidan valitettavasti kuolla ennen kuin niin pääsee tapahtumaan. Tyttärenikin on vähintään vanhainkodissa.

Ihan juuri nyt voisimme kuitenkin nähdä lukiotilanteessa myös positiivisen puolen. Se, että tytöiltämme löytyy kunnianhimoa, yhteistyötaitoa ja kykyä työskennellä määrätietoisesti, on Suomelle mieletön mahdollisuus. Mikä superresurssi oppilaitoksissamme kasvaakaan!

 

34 thoughts on “Pahoja ne kiltit tytöt

  1. Niin. Vaihdetaan me tytöt puheenaihetta. Oikeasti maailma on aina ikävämpi tytöille, vaikka kunka näyttäisi päinvastaiselta. Kuten oululainen rehtorikin Hesarin jutussa sanoo, eihän tätä kukaan ongelmana pitäisi, jos tilanne olisi päinvastainen. Ei toki pitäisi, niinhän me tästäkin spontaanista puheenaiheen vaihtamisesta näemme.

    Joillekuille ongelma on aina mies. Kannattaa ehkä tällaisen ajattelutavan edustajien pysähtyä kuulostelemaan omiakin vaikuttimia välillä.

    Tykkää

      • Okei, selitän. Se, että koulutusjärjestelmämme alhaalta ylös asti suosii tyttöjä, on iso ongelma. Sekin, että elinkeinoelämämme varsinkin yläkerroksissaan suosii poikia, on iso ongelma, mutta se on eri ongelma. Kun koulutukseen liittyvä ongelma pyritään mitätöimään vaihtamalla puheenaihetta ja siirtymällä puhumaan elinkeinoelämästä, tuntuu samalla tavalla asiattomalta ja vastenmieliseltä kuin se, miten erinäisillä keskustelupalstoilla aivan mitä tahansa asiaa koskeva keskustelu saadaan käännetyksi maahanmuuttajiin liittyviin ongelmiin (olivat ne sitten todellisia tai keksittyjä).

        Melko samalla tavalla asiattomalta tuntuu tuokin ”ikävää, jos miehet ovat sinulle ongelma”. Mikä saa fiksun naisen tärkeän asian äärellä sortumaan tuollaiseen?

        Liked by 1 henkilö

    • Eikö pidettäisi ongelmana, jos tilanne olisi päinvastoin? Mutta tilannehan oli päinvastainen vuosikymmeniä. Sitä pidettiin ongelmana ja siihen puututtiin. Ja ratkaisun myötä on menty toiseen ääripäähän.

      Tyttöjen menestys kertoo joko siitä, että tytöt ovat älykkäämpiä ja parempia kuin pojat tahi siitä, että koululaitos suosii tyttöjä. Kumpaa kantaa edustatte?

      Tykkää

      • Yksi vaihtoehto on sekin, että poikien on perinteisesti odotettu menestyvän ihan luonnostaan, kun taas tytöille on painotettu ahkeruuden merkitystä. Hesarin jutussakin nostettiin esiin se, että tytöt opiskelevat määrätietoisemmin. Olisi hyvä, että poikiakin tsempattaisiin panostamaan kouluun, saataisiin ne poikienkin lahjakkuudet paremmin esille.

        Tykkää

        • Uuh. Onkohan nää jutut pelkkää legendaa ja ”musta tuntuu” -tutkimusta, kuten taannoinen naisen euro on 80 centtiä. Tämähän todettiin perättömäksi todellisissa tutkimuksissa mutta oikea tutkimus vietiin äkkiä kiiresti maton alle ettei vaan sensaatio laske.

          Tykkää

  2. Kiitos, kun selvensit. En ihan aidosti saanut selvää, mitä ajoit takaa aiemmassa kommentissasi.

    Tavallaan on tosiaan kyse eri ongelmista, mutta minusta on ihan perusteltua kysyä, miksi tytöt menestyvät koulussa paremmin ja työelämässä huonommin. Koulutuksenhan pitäisi antaa valmiuksia työelämään. Mitä ilmeisimmin tämä yhteys on nykyisellään jollakin tavalla rikki, kun tyttöjen/naisten panostusta opiskeluun ei työelämä palkitse.

    Oma keskustelunsa on sitten se, miksi pojat menestyvät koulussa huonommin. Siitä olisi mukava keskustella muulla tavoin kuin syyttämällä tyttöjä, kuten Hesarin jutussa tehtiin. Onko esimerkiksi reilua tyttöjä kohtaan muuttaa arviointikäytäntöjä paremmin poikia suosivaksi, kuten jutussa ehdotettiin?

    Tykkää

  3. Siis ehdotetaan että otettaisiin peruskouluun yhteiset päättökokeet jotta arviointi olisi tasapuolisempaa, ja siitä jotenkin saadaan luettua, että ongelma on ettei koulussa pärjätä vain olemalla hyvä jätkä. Tässähän yritettiin ratkaista sitä, että tytöt saavat parempia numeroita olemalla kilttejä, ei välttämättä osaamalla enemmän. Itse ainakin olen huomannut, että naisjohtajien määrän vähyydestä valitetaan ja aivan aiheesta, mutta harva kehtaisi käyttää täysin samaa retoriikkaa kuin sinä, muutetaan vain naisten ja miesten paikkaa ja korvataan koulu työelämällä: ”Onhan se nyt kauheaa, jos miehet menestyvät työelämässä siksi, että viitsivät panostaa työhönsä enemmän ja käyttäytyä fiksummin kuin naiset.” niin kuulostaako vähättelevältä? Jos kannatetaan tasa-arvoa, pitää sitä kannattaa kaikkialla. Eikä olettaa että jos pojat pärjäävät jossain huonommin, se on heidän oma vikansa ja jos tytöt pärjäävät jossain huonommin, että se taas on yhteiskunnan vika.

    Tykkää

    • Kiitos kommentista! Yhteisiä päättökokeita tosiaan ehdotettiin jutussa, ja se onkin ihan kannatettava ajatus. Suurin osa artikkelista kuitenkin oli sitä perinteistä tyttöjen vähättelyä. Onhan se aika pitkälle vietyä väittää, että tytöt pärjäävät vain olemalla kilttejä – eivätkä esimerkiksi panostamalla opintoihin. Peruskoulussa on ongelmia sukupuolittumisen kanssa, ja niistä on hyvä puhua. En vain ymmärrä, miksi katsotaan asiaa siitä näkökulmasta, että tyttöjen menestyminen on ongelma. Eikö ongelma ole se, että pojat menestyvät heikommin? Aivan kuten työelämässä ei ole ongelma se, että miehet menestyvät, vaan se, että naiset menestyvät heikommin. Kumpaakaan ei ratkaista sillä, että väheksytään paremmin menestyviä.

      Liked by 1 henkilö

      • Itse luin samat artikkelit joissa sanottiin tyttöjen panostavan enemmän kouluun ja väsyvän, koska ovat niin tavoitteellisia ja poikien taas menevän rock’n’roll meiningillä koulussa. mielestäni artikkelit yhtälailla molempia sukupuolia väheksyi, mikä ei ole hyväksi. Jos oletamme, että näin lähtökohtaisesti miesten ja naisten olevan yhtä hyviä, pitäisi kai koulun opetusta muuttaa jotta tulokset olisivat lähempänä toisiaan. Kuten artikkeleissakin sanottiin, monesti pojat eivät ole yhtä koulumyönteisiä ja tähän pitäisi myös yrittää puuttua jollain keinoilla. Ongelman vähättely mitä tässäkin tekstissä harrastat ei mielestäni ole millään tavalla rakentavaa minkään ongelman ratkaisemisessa. Ei voi valittaa joidenkin ongelmien vähättelystä ”naisjohtajien vähäinen määrä” ja samalla vähätellä toisia ongelmia. Ainakin luulin vihreiden kannattavan tasa-arvoa, ihan kaikille.

        Tykkää

        • Joo, olet oikeassa, että jutussa stereotyypiteltiin myös poikia. Itse kun olen entinen ”kympin tyttö”, se tyttöjen stereotyypittely kolahti pahemmin. Kyllä Vihreät kannattaa tasa-arvoa laajassa mielessä, ja niin minäkin. Kiitokset rakentavasta kritiikistä!

          Tykkää

          • En kyllä ymmärrä ”Tässähän yritettiin ratkaista sitä, että tytöt saavat parempia numeroita olemalla kilttejä, ei välttämättä osaamalla enemmän.” Oletko tyhmä? Vai etkö ole käynyt edes peruskoulua? Kiltteys ei nosta mitään arvosanaa. Peruskoulussa on ihan kokeet ja harjoitustehtävät sitä varten. Harmittaako jos tytöt pärjäävät paremmin kokeissa, samalla kun pojat jahtaavat tyttöjä ja juopottelevat??
            terveisin kahden tytön ja yhden pojan ylpeä isä, pojallekin opetettu että oma ahkeruus palkitaan ja tämä näkyy todistuksessa!!

            Tykkää

  4. Mahdettiinkohan jutussa tarkoittaa, että arviointikäytäntöjä muutettaisiin suoranaisesti poikia suosiviksi. Luulenpa, että kyse on siitä, että niitä muutettaisiin poikia kohtaan tasavertaisemmiksi.

    On kyllä surullista luettavaa tällaiset kommentit: ”Kiteytettynä ongelma siis ilmeisesti on, että yhteiskunnastamme löytyy vielä osa-alue, jolla ei pärjää olemalla hyvä jätkä ja tuntemalla muita hyviä jätkiä”. Ei ole kyllä terveellä pohjalla sinunkaan politikointi, jos ajattelusi taustalla on tällainen lähtöasenne. Oletko tosiaan sitä mieltä, että koulun ulkopuolella miesten elämä on auvoista hyväveliverkoissa kiipeilyä? Kaikki tuodaan valmiina tarjottimella, joten tunnustusta ei miehelle ainakaan parane antaa… Sehän on selvää, että työelämässä menestyminen johtuu nimenomaan veljeilystä, eikä esimerkiksi siitä, että miehet tekee ajallisesti huomattavasti enemmän töitä kuin naiset.

    Kun miesten elämässä pärjää olemalla ’hyvä jätkä’, niin mistäköhän tulee ne paineet, jotka saa miehen tappamaan itsensä kolme kertaa useammin kuin naiset ja juomaan itsensä hautaan 6-7 vuotta naisia aikaisemmin…

    Tykkää

    • Ei elämä miehillekään tietenkään ole pelkkää hyväveliverkostoissa kiipeilyä. Moni on eri keskusteluissa aiheellisesti huomauttanut, että miehet tuppaavat olemaan yledustettuja sekä parhaiten menestyneiden että syrjäytyneiden keskuudessa. Yhteiskunnassamme on monenlaisia syrjiviä rakenteita, ja kaikkiin niihin pitää puuttua.

      Tykkää

      • Juu naisten hyväsiskojärjestöistä puhumattakaan. Koitapa päästä miehenä naisvaltaiselle alalle töihin. Sulamahdottomuus ellet muutu homoksi.

        Tykkää

        • jos jveerola kerran noin paljon älykkäitä naisia vihaat, kannattaisiko olla sitten hakeutumatta naisvaltaisille aloille. Näköjään vihaat naisten lisäksi homoja. rasismia ja syrjimistä parhaimmillaan.

          Tykkää

  5. Lyhyeksi vastaukseksi tuohon työelämä vs. kouluelämä keskusteluun on se, että täällä Suomessa valtio paitsi vastaa myös velvoittaa kaikki samaan kouluun. Siksi koulussa ei saisi olla etnisestä taustasta tai sukupuolesta johtuvia suorituseroja. Työelämässä sitten ollaan kunkin yrityksen omien sääntöjen piirissä. Ja naiset edelleen perustavat todella pienen osan uusista yrityksistä. Ratkaisu, varsinkin näin laman aikana, olisi juurikin ne uudet yritykset missä perustajat sitten virittävät kulttuurin naisille sopiviksi. Ja kun naiset ovat paremmin koulutettuja, ja vieläpä (ainakin feministien mukaan) parempia johtajia kuin miehet. Kaikki Suomen ongelmathan ratkeaisivat kerralla!

    Ja jos todella halutaan tehdä tämä vertaus, niin mennään sitten aivan loppuun asti. Vihreiden naisten mielestä ongelman ratkaisu työelämän puolella on kiintiöt. Oletko tässä asiassa valmis siihen, että arvosanat jaettaisiin sukupuolikiintiöden perusteella? Entäs opettajien naisvaltaisuus ja sen vaikutus? Pitäisikö palata mieskiintiöhin? Pitäisikö sulkea koulut joissa yli 55% tai yli 60% opettajista on naisia? Olisiko parempi ottaa kokemattomia, jopa pedagogisesti epäpäteviä miehiä korvaamaan nuo naiset jotta päästäisiin kiintiöhin?

    Toisinsanoen, jos todella haluat lähteä tuohon vertaukseen, niin huomaatko itse nuo tästä lähestymisestä kumpuavat ongelmat? Erityisesti kiintiössä? Huomaatko miten hankalaksi tilanne menee, kun se vinouma on siellä ihmisten korvien välissä? Pidätkö nyt suomalaisten opettajien näkemystä piilotettuina valtarakenteina? Pystytkö suhtautumaan tähän nyt neutraalisti?

    Pääset nyt kysymyään itseltäsi, kykenetkö ihan oikeasti itse tasa-arvoon.

    Tykkää

    • Hyviä kysymyksiä. Tämän päivän keskustelussa itse asiassa on esitetty sekin näkemys, että miesopettajien määrän lisääminen vähentäisi koulun tasa-arvo-ongelmia. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia tähän liittyen. Opettajan, lastentarhanopettajan ja sotepuolen ammateissa miesten vähyyteen käsittääkseni keskeisiä syitä ovat näiden alojen matala palkkataso ja heikko arvostus. Näiden korjaaminen olisi minusta parempi toimenpide kuin sukupuolikiintiö.

      Voimakkaan sukupuolittuneilla oppialoilla puolestaan opettajille olisi hyvä antaa sukupuolisensitiivisyyskoulutusta.

      Peruskoulun oppilaiden päättöarvioinnin vinoumaan on esitetty ratkaisuksi valtakunnallisia päättökokeita, jotka arvostellaan anonyymisti. Se olisi varmasti neutraalimpi käytäntö, eli sikäli kannatettava. Toisaalta se voisi tuoda peruskouluun samat ongelmat, joita ylioppilaskokeet aiheuttavat lukiossa – opiskellaan vain päättökokeita varten.

      Pörssiyhtiöiden kohdalla parhaita tuloksia tasa-arvokehityksessä on saatu valtionyhtiöissä, joissa valtio-omistaja on asettanut tavoitteeksi vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta hallituksissa. Muissa yhtiöissä kehitys on ollut heikompaa Keskuskauppakamarin suosituksista huolimatta.

      Tykkää

  6. Mutta yksi ongelma ei ole noussut esiin vielä. (Ainakin) Top 4 näistä tyttövaltaisimmista lukioista on eri tavoilla painottunut taiteeseen. Tyttöjen urautuminen poispäin johtopaikoista on jo alkanut silloin, koska taiteilijoita ei juuri johtoon oteta (vaikka osa heistä olisi varmasti hyviä siinä). Pojat ohjataan hakemaan jo lukiossa luonnontieteiden pariin. Toki lukiovalinta ei (onneksi!) sulje ketään pois myöhemmästä urasta, mutta siemen sille, että tytöt eivät pyri niille aloille, joilta johtajat perinteisesti tulevat, on kylvetty jo varhain. Se, että juuri nuo lukiot ovat noin tyttövaltaisia alleviivaa sitä roolia, joka naiselle on tässä yhteiskunnassa määrätty, pysyä poissa tieltä ja antaa miesten tehdä kovat duunit. Siinä olisi kiva nähdä muutos.

    Nuo saattavat olla lukiot, joista kirjoitetaan erinomaisesti (koska niihin tullaan erinomaisilla keskiarvoilla), mutta nuo eivät ole niitä lukioita, joista noustaan esimerkiksi liike-elämän eliittiin. Olen kirjoittanut yhdestä noista naisvaltaisimmista taidelukioista ja tunnetuimmat alumnit ovat näyttelijöitä, eivät johtajia. Sieltä hakeudutaan erilaisten unelmien pariin, vaikka älyä olisi vaikka kuinka ja paljon. Eikä yksilöiden valinnat tietenkään väärin ole.

    Siinähän ei tietenkään ole mitään vikaa, että joku tyttö on kiinnostunut taiteesta niin, että haluaa siihen painottuvaan lukioon. Se, että se tapahtuu tuollaisina massoina, on kuitenkin oire jostain. Eikö poikia kannusteta toteuttamaan luovuuttaan riittävästi? Annetaanko tytöille helpommin rooli taiteilijoina ja heitä kannustetaan mieluummin toteuttamaan taiteellista luovuuttaan kuin älyään? Näissä kaikkein tyttövaltaisimmissa lukioissa sukupuolijakauma on vinoutunut jo hakijoissa. Kovin paljoa ei olla edistytty niistä ajoista, kun nuoren naisen piti opetella laulamaan voidakseen viihdyttää miehiä kartanon salongissa.

    Meillä on lukiot täynnä älykkäitä nuoria naisia, jotka eivät kuitenkaan lähde käyttämään älliään täysillä. Se on sääli.

    Tykkää

    • Naiset lähtee lukemaan / tekemään sitä, mikä tekee onnelliseksi ja on kivaa. Pojat suuntautuu sinne, mistä saa rahaa, vaikka ei niin kivaa olisikaan. Eri motivaatiot sanon minä. Siksi naiset varmaan ovatkin onnellisempia kuin miehet, vaikka huonompituloisissa töissä ovatkin.

      Tykkää

    • Mielenkiintoinen pointti! Itse tosin olen poikkeus tuosta säännöstä, koska taidelukion kasvattina olen päätynyt liike-elämään ja johtotehtäviin. 🙂 Mutta mielenkiintoinen näkökulma joka tapauksessa.

      Tykkää

  7. Onhan ollut jo pitkään tiedossa, että nykyiset oppilaitokset sopivat keskimäärin paremmin tytöille kuin pojille. Nyt sitten se näkyy entistä selvemmin numeroina kuin aiemmin. Ilmeisesti asialle ei ole tehty riittävästi?

    Itse en muuten saanut sellaista käsitystä, että Hesarin artikkelissa tätä olisi laitettu tyttöjen syyksi. Voisitko täsmentää mistä se käsitys sinulle tuli? Eikä ongelma tietenkään ole, että tytöt menestyy vaan se, että pojille opetustavat eivät ole yhtä hyvin soveltuvia.

    Ymmärrän kyllä, että historiassa naisen asemassa on ollut paljon parentamista ja parantunutkin se onkin paljon. Mutta tarvitseeko näitä aiheita aina niin vahvasti polarisoida? Eikö kuitenkin valtaosa ihmisistä haluta, että oppilaitokset tarjoaisivat palvelun joka sopisi mahdollisimman hyvin kaikille lapsillemme sukupuolesta riippumatta?

    Pörssiyhtiöiden johdoissa on naisvajetta, enkä sitä ongelmaa vähättele. Mutta mitä me sille teemme kun kyseessä on yksityiset yhtiöt? Loppujen lopuksi ne yhtiöt jotka palkkaavat osaavampia ihmisiä voittavat pikku hiljaa kilpailun, mikäli kapitalismin viidakonlakiin on uskomista. Koululaitos on julkinen palvelu ja siihen voidaan vaikuttaa politiikan kautta. Minusta ei turhaan pitäisi sekottaa siihen asiaan tarvetta kostaa lapsille uusille sukupolville vanhojen polvien möhläyksiä. Ja jos poliittinen ilmapiiri polarisoituu, yhteisymmärryksen saavuttaminen konkreettisista päätöksistä hankaloituu, jolloin ongelmille on vaikea loppujen lopuksi tehdä mitään.

    Itse olisin tästä samasta aiheesta täysin samaa mieltä, jos tilanne jakautuisivat sukupuolten välillä toisinpäin. Mainitsen vain varmuuden vuoksi, epäselvyyksien välttämiseksi.

    Tykkää

    • Kiitos, hyviä pointteja. Minusta koko jutun lähtöasetelma oli se, että ongelma on tyttöjen hyvä koulumenestys, ja vieläpä aika kapeasti katsottuna ”huippulukioiden” tyttövaktaistuminen. Minusta tuo ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta analyysille. Katsoisin asiaa mieluummin siitä vinkkelistä, että ongelma on poikien heikompi koulumenestys. Totta kai olisi parasta, että koulu tarjoaisi yhtä hyvät oppimismahdollisuudet kaikille. Myös yksityisten yritysten toimintaa ohjaillaan monin tavoin valtion ja kuntien toimesta. Pörssiyhtiöisdä paras tasa-arvokehitys on toistaiseksi ollut valtionyhtiöissä, joissa valtio-omistaja on asettanut tavoitteeksi vähintään 40 % kumpaakin sukupuolta hallituksiin.

      Tykkää

  8. Jos luvut olisivat toisinpäin, olisi asia kansallinen kriisi. Nyt ei edes nähdä kunnolla ongelmaa, vaan ollaan ylpeitä kun on ”edes yksi paikka jossa ei pärjää olemalla hyvä jätkä”. Tyttöjen menestyminen ei ole ongelma tietenkään, poikien huono koulumenestys on. Koulujen ei saa antaa sukupuolittua kumpaankaan suuntaan.

    Tykkää

  9. Mielestäni tässä kokonaisuudessa on neljä loogisesti kestävää selitysmallia: 1) Tytöt ovat hyviä koulussa, mutta yhteiskunnassa ja työelämässä on syitä, jotka estävät ahkeria ja opiskeluun paneutuneita huippukoululaisia päätymästä johtotehtäviin – eli työelämää tulisi muuttaa tarjoamaan yhtäläiset mahdollisuudet etenemiselle. 2) Tytöt ovat hyviä koulussa, mutta koulussa ei opeteta eikä mitata ominaisuuksia, joilla päädytään johtotehtäviin, joten kouluopetusta ja arvostelua tulisi muuttaa vastaamaan työelämän todellista tarvetta. 3) Kaikki johtuu hormooneista, tytöt kehittyvät aikaisemmin ja polttavat itsensä loppuun ennen työelämän haastavinta vaihetta – jolloin nuorena hyvin levänneet pojat menevät ohi oikealta ja vasemmalta. 4) Se nyt vaan on niin.

    Tykkää

  10. Olen ollut mukana Keskuskauppakamarin Naisjohtajille suunnatussa mentorointiohjelmassa tammikuusta 2014 kesäkuuhun 2015. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa muistutti aina tilaisuuden tullen ongelmasta joka meillä Suomessa on mm. pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen suhteen. Naiskiintiöitä kuitenkin vastustetaan, ja onhan se ihan luonnollista: eivät ne lukioon päässeet tytötkään ole siellä kiintiöiden ansiosta vaan siksi että he ovat parempia kuin pojat. Tähän me naiset voimme pyrkiä myös työelämässä.

    Tykkää

  11. Jos korkeakoulussa on vähän tyttöjä järjestetään mielenosoitus ja erityiskoulutusta vain tytöille, jotta nämä pääsisivät matemaattisia aineita lukemaan. Joidenkin (feministien) mielestä tasa-arvo toteutuu kun pörssiyhtiöihin laitetaan naisia. Nää on sellaista tasa-arvoa että välillä oikein ottaa aivoon. Tehkääs joku tilasto siitä, kuinka monta miestä on helsingin tai tampereen yliopiston konttoreissa vakituisissa hyväpalkkaisissa tehtävissä. Tampereen yliopistossa on jopa osastoja joissa ei ole yhtään miestä. Onko tämä tasa-arvoa? Jos tehdään naisikiintiöt teknillisiin opistoihin tai työpaikkoihin tai pörssiyhtiöihin niin sitten pitää muodostaa kiintiöt myös alemmille tasoille. Kiintiöiden kautta otetaan tehtäviin vain sukupuolen mukaan ja pätevyys jää toissijaiseksi

    Tykkää

  12. Tyttöjen koulumenestys ei tietenkään ole mitään uutta. Noista ”huippulukioista” vain sen verran, että enemmänkin on tainnut olla kyse suvun perinteistä ja vanhasta kunnon hyväveli-akselista. Nyt kun tytöt valtaavat SYKin, niin tuo perinnehän häviää kuin itsestään: keskinäinen solidaarisuus kun on naisille täysin vieras elementti. Tämä taas on yksi syy, miksi naiset pärjäävät työelämässä miehiä heikommin.
    Toinen syy on koulutusvalinnoissa. Valitettavasti Kaisa myös tyttäresi joutuu multiin ennen kuin Suomessa nähtäisiin merkittävässä määrin naisjohtajia. Tämä on helppo todeta yliopistojen viime vuosien ainevalinnoissa. Naiset hakeutuvat humanistisiin ja miehet teknisiin opintoihin, kuten aina ennenkin. Se on luonnonvalintaa. Sairaanhoitajaksi on vaikeampi päästä opiskelemaan kuin HY:oon lakia. Naiset tekevät tämän täysin itse tai sitten nuorten tyttöjen naispuoliset opettajat ja äidit ovat ihmishirviöitä, jotka haluavat palauttaa 50-luvun arvot. Ja ei, vaikka kauppatieteilijöistä suurin osa on naisia, niin ainevalinnoillaan sekä ensimmäisillä työpaikoillaan he ylläpitävät itse perinteistä työjakoa.
    Kolmantena syynä on tietysti naisten mukavuudenhalu. Työtä ei haluta tehdä, vaan se vaihdetaan vapaa-aikaan. Johtajuus ylimmällä tasolla vaatii valtavan ajallisen panostuksen, johon äärimmäisen harva nainen on valmis (mitä iloa on palkasta, jos ei ehdi shopata?).
    Viimeisenä on tietysti se suuri joukko naisia, joille työelämällä (tutkinnosta riippumatta) ei ole mitään merkitystä, koska helpoin tie varakkaaseen elämään on hommata varakas mies. Tämä on yhteiskunnallisesti ihan hyväksyttyä ja varsin kannustettuakin puuhaa: monikohan EI ole kuullut lausetta ”pääsi/pääsisi hyviin (lue: varakas mies) naimisiin”?
    Niin että Kaisa, vaikka opettajan poika olenkin ja äiti teki myös merkittävän karriäärin OAJ:ssa, en ole erityisen huolissani tyttöjen hyvästä koulumenestyksestä. Kyllä ne tytöt sitten tilaa antavat pojille, kun tosielämässä ryhdytään paikkoja jakamaan.

    Tykkää

    • sairas. tiedoksi vaan – miehetkin voivat kyllä tienata hyvin jos siitä olet naisille kateellinen, voit vaikkapa aloittaa maailman vanhimman ammatin harrastamisen, kyllä miehetkin miehille kelpaavat

      Tykkää

  13. Lukiessani kommentteja aiheesta tulin miettineeksi, että oletteko otteneet lukiolaisten omat mielipiteet huomioon. Minä opiskelen juuri sellaisessa lukiossa, jossa tyttöjä on enemmän, ja itse en ole tullut edes miettineeksi, että se voisi olla ongelma. Eikö tästä asiasta tehdä turhan iso ongelma? Eivät työantajat katso mistä lukiosta olet valmistunut. Ainoa asia, josta olen huomannut tyttövaltaisuudessa olevan haittaa, on, ettei kaikille tytöille riitä omanikäistään vanhojentanssiparia. Eikö meillä Suomessa ole isompiakin ongelmia ratkaistavana?

    Huomasin myös, kuinka pojista ja tytöistä tehtiin toistensa vihollisia. Minulla itselläni on ystäviä molemmista sukupuolista ja sen takia moinen saa minut surulliseksi. On myös ikävää, kuinka keskustelussa yleistettiin, että kaikki pojat ovat rennompia ja kaikki tytöt ovat ”kilttejä tyttöjä”. Ymmärrättehän, että maailmaan ja lukioihin mahtuu monenlaisia persoonallisuuksia. Niin tytöt kuin pojatkin pelaavat puhelimella ja juttelevat tai kuuntelevat ja osallistuvat oppitunneilla. Jos haluttaisiin oikeasti testata oppilaita juuri heille sopivilla tavoilla, heidän persoonallisuutensa pitäisi ottaa huomioon, ei heidän sukupuoltaan!

    Sukupuolikiintiöt eivät ratkaise ongelmia. Ne vain saavat yhteiskunnan kiinnittävän tarpeettoman paljon huomiota ihmisten sukupuoleen. Eikö nyky-yhteiskunnassa yritetä juuri päästä siitä eroon?

    Terveisin: Ihan tavallinen lukiolainen

    Tykkää

    • Ainut järkevä kommentti koko sivulla itse alkuperäisen kirjoittajan lisäksi.

      Tykkää

    • Eihän se kyse ollutkaan siitä, että näissä tyttövaltaisissa lukiossa olevilla olisi joku ongelma. Kyse on siitä, että peruskoulussa pojat menestyvät jostain syystä huonosti. Tämä on ongelma, ei tyttöjen menestys tai lukioiden sukupuolijakauma sinällään.

      Kaisa Hernberg toki pitää ongelmana sitä, että vaikka tytöt menestyvät koulussa paremmin, he eivät menesty työelämässä miehiä paremmin. Tämä on toki Kaisalta harhaluulo, sillä hän tarkastelee tilannetta vain huippupaikkojen kannalta. Totuus on, että miesten työttömyys on Suomessa naisten työttömyyttä suurempaa. Miehet ovat myös yliedustettuina yhteiskunnan heikko-osaisten joukossa. Koulumenestys on osasyy heikko-osaisuuteen.

      Outoa on, että monet feministi kuten Kaisa Hernberg, eivät näe poikien heikossa koulumenestyksessä mitään ongelmaa. Tai, jos näkevätkin, he vierittävät syyn pelkästään poikien ja näiden vanhempien niskoille. Yhteiskunta kyllä puuttuisi kouluongelmaa rajulla kädellä, jos tyttöjen ja poikien asetelmat olisivat päinvastaiset. Nyt yhteiskunta ei tee mitään. Syy on feminismissä ja vanhoissa sukupuolinäkemyksissä. Feministi vahvistavat osaltaan näitä vanhoja sukupuolinäkemyksiä. Eli miehet ja pojat pärjätkööt omillaan riippumatta siitä tarvitsevatko he apua vai ei, kun taas naiset ja tytöt tarvitsevat tukea kaikissa tilanteissa, jossa ovat heikoilla.

      Tykkää

  14. Lisätään vaikka tytöt pärjäävät peruskoulussa poikia paremmin ja pääsevät huippulukioihin, pojat ottavat ison osan tästä erosta kiinni lukion aikana. Sukupuolten tasoero on kirjoituksissa paljon pienempi kuin lukion alussa.

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.