Äänestäjä kysyy taloudesta

Sain postia äänestäjältä, joka halusi kuulla näkemyksiäni talouteen liittyvistä kysymyksistä. Näin vastasin:

Mikä on työn tuottavuuden rooli kansantaloudessa: Millä keinoilla hallitus pystyy ja miten sen tulisi pyrkiä vaikuttamaan työn tuottavuuteen?

Työn tuottavuudella on kansantaloudelle tärkeä rooli. Jos tuottavuus on merkittävästi verrokkimaita huonompi, se heikentää yritysten kilpailukykyä. Suomessa työn tuottavuus laski finanssikriisin seurauksena, mutta on palannut kasvu-uralle ja on hieman EU:n keskitasoa korkeampi. (Lähde: EK)

Tuottavuus on kuitenkin vain yksi osa kilpailukykyä. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta kirjoittaa blogissaan mielenkiintoisesti tuottavuudesta ja laadusta ja painottaa innovaatiotoiminnan merkitystä.

Suomessa on ollut tapana kilpailukyvyn parantamisen varjolla tukea teollisuudenaloja, joiden uudistumis- ja innovaatiokyky on heikentynyt. Tukia on erilaisia sähköveron poistosta lähtien. Nytkin kuulee paljon kannanottoja, joissa vaaditaan palkkojen alentamista ja työaikojen pidentämistä kilpailukyvyn nimissä.

Lainkaan väheksymättä palkkatason merkitystä mielestäni tässä keskustelussa unohtuu ydinasia, eli heikentynyt uudistumiskyky. Tukemalla hiipuvia teollisuudenaloja verohelpotuksin ja työehtojen kiristyksin itse asiassa pienennetään markkinoiden luomaa painetta ja samalla yritysten kannustinta uudistua, mikä edelleen heikentää kilpailukykyä.

Hallituksen roolina pitäisi olla positiivisen markkinapaineen luominen. Esimerkiksi tarjoamalla tukia energiatehokkuus- ja päästövähennysinvestointeihin tuettaisiin teollisuusyritysten modernisointia ja samalla luotaisiin markkinoita niille lukuisille kotimaisille yrityksille, jotka tarjoavat teknologiaa ja ratkaisuja näihin tarpeisiin. Radikaali esimerkki tällaisesta poliittisin keinoin luodusta positiivisesta markkinapaineesta on Saksan Energiewende, joka on vaikuttanut merkittävästi aurinko- ja tuulivoimateknologian nopeaan kehitykseen ja hintojen alentumiseen.

Työn tuottavuus on aina myös organisaatiokulttuuri- ja johtamiskysymys. Great Place to Work -instituutti on tutkinut organisaatiokulttuurin merkitystä yritysten taloudelliselle kannattavuudelle ja havainnut, että luottamukseen perustuvan, rohkaisevan organisaatiokulttuurin omaksuneet yritykset menestyvät muita paremmin. Kun yrityksille luodaan positiivista markkinapainetta ja niitä kannustetaan uudistumaan, syntyy myös kannustin kehittää organisaatiota innovaatioita tukevaan suuntaan.

 

Voiko hallitus vaikuttaa julkishallinnon/viranomaisten sisäiseen tehokkuuteen ja prosesseihin? Miten hallitus voi arvioida ja helpottaa rakenteellisista uudistuksista ja esim. (jonain päivänä) tehtävästä sote-uudistuksesta seuraavia julkishallinnon organisaatioiden uudelleen järjestelyjä?

Minusta hallituksen pitää voida vaikuttaa viranomaisten sisäiseen tehokkuuteen ja prosesseihin. Tällainen pyrkimys oli muun muassa Vanhasen hallituksen 2003 käynnistämällä valtion tuottavuusohjelmalla. Valtiontalouden tarkastusviraston väliraportin mukaan ohjelmalla onkin ollut kehitystä vauhdittava vaikutus, mutta henkilöstövähennykset ovat myös heikentäneet palvelukykyä ja haitanneet uudistusten läpivientiä. Lisäksi ohjelman seurauksena ulkoistettujen palvelujen käyttö on kasvanut niin paljon, että sen aiheuttamat kustannukset ovat olleet henkilöstövähennysten tuomia säästöjä suuremmat.

Tuottavuusohjelman kokemuksista onkin syytä ottaa opiksi se, että liian yksipuolinen ja jäykkä perusasetelma (vain puolet luonnollisen poistuman kautta vapautuvista työpaikoista täytetään) yhdistettynä puutteelliseen ohjaukseen tuottaa onnistumisia hyvin satunnaisesti.

Erilaisille hallinnon kehittämishankkeille vaikuttaa olevan tyypillistä juuri liian löyhä ohjaus. Hyvä esimerkki tästä on Alexander Stubbin ulkoministeriaikanaan lanseeraama Team Finland, jonka tarkoituksena oli selkeyttää yritysten kansainvälistymiseen liittyvää julkisten palvelujen tilkkutäkkiä ja parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Olen itse työskennellyt Team Finlandiin kuuluvassa organisaatiossa johtotehtävissä ja istunut lukemattomissa koordinaatio- ja strategiakokouksissa, ja voin kertoa, että tähän mennessä hanke on tuottanut lähinnä valtavasti lisätyötä kaikille osapuolille. Yritysten näkökulmasta sen sijaan tilanne ei ole selkiytynyt.

Mitä sitten voitaisiin tehdä paremmin? Team Finland -kokemusten pohjalta näen, että julkisen sektorin tehostamishankkeeseen tarvitaan ainakin nämä elementit:

  • Selkeät, mahdollisimman konkreettiset, mitattavat tavoitteet, jotka ovat sovellettavissa eri hallinnonaloille
  • Hanketta varten asetettu taho, jolla on riittävästi valtaa, aikaa ja osaamista ohjata eri hallinnonalojen uudistustyötä, jolle eri hallinnonalat raportoivat, ja jolla ei ole omaa intressiä pelissä
  • Riippumaton selvitys eri hallinnonalojen työtavoista ja tehottomuuden aiheuttajista
  • Yksinkertaiset tulosmittarit

 

Onko perustulo realistinen ja toteutettavissa oleva vaihtoehto nykyjärjestelmälle?

Perustulo on realistinen ja monella tapaa parempi vaihtoehto nykyiselle perusturvalle. Vihreiden eduskunnan tietopalvelulla teettämä perustulomallien mikrosimulaatio osoittaa, että nykyisen perusturvan suuruinen (n. 560 eur/kk) perustulo olisi toteutettavissa kustannusneutraalisti.

Miksi perustulo sitten olisi nykymallia parempi? Tärkein syy on työntekoon liittyvien kannustinloukkujen poistaminen. Vihreiden perustulomallissa palkkatyö kasvattaisi aina toimeentuloa, joten lyhyitäkin työkeikkoja tai osa-aikaisuuksia kannattaisi ottaa vastaan.

Toinen tärkeä syy on tasapuolisuus ja sosiaaliturvan aukkojen paikkaaminen. Nykyisin esimerkiksi yrittäjien työttömyysturvamalli on niin kallis ja monimutkainen, että yrittäjillä ei käytännössä ole työttömyysturvaa. Yhä useampi suomalainen työllistää itsensä erilaisissa pätkissä, joista osa on työsuhteessa, osa yrittäjänä. Perustulo tarjoaisi edes perustason taloudellisen turvan näiden pätkien väliin jääville työttömyysjaksoille.

Perustulo myös karsisi byrokratiaa. Nykyinen sosiaalietuusjärjestelmä koostuu yli sadasta erilaisesta nimikkeestä.

Perustulolle alkaa olla kannattajia myös muissa puolueissa, joten sen toteutumismahdollisuudet vaikuttavat koko ajan paremmilta. Itse toivon, että seuraavalla hallituskaudella päästään aloittamaan perustulokokeilu.