Pelastetaanko hiili vai maailma?

Olin todella pettynyt, kun luin eilen uutisen, että Suomen hallitus on päättänyt vastustaa päästökaupan tiukennusten aikaistamista.

Olin pettynyt ympäristön puolesta – on vastuutonta toimia ikään kuin ilmastonmuutoksen torjuminen olisi muka vapaaehtoinen valinta. En halua joutua selittämään lapsenlapsilleni, että meillä olisi ollut mahdollisuus hoitaa tämä homma kotiin, mutta päätettiin mieluummin laittaa sormet korviin ja huutaa “laalaalaa”.

Lisäksi olin pettynyt suomalaisen teollisuuden puolesta. Meillä on tässä maassa laskutavasta riippuen satoja tai jopa tuhansia yrityksiä – startupeista suurimpiin pörssiyhtiöihin – jotka ovat ymmärtäneet, että nykypäivän bisneksessä pärjää, kun keskittyy ratkaisemaan ongelmia, ei aiheuttamaan niitä.

Ilmastonmuutos on nykypäivän polttavimpia ongelmia, ja sen torjuminen on globaalisti 2.000 miljardin euron bisnes. Suomessakin cleantech-ala on yksi maamme merkittävimmistä vienti- ja kasvualoista – 26 miljardia euroa liikevaihtoa, vuoden 2012 taantuman keskellä 15 % kasvua, yli puolet liikevaihdosta viennistä, 50.000 työpaikkaa.

Tämä modernin maailman ongelmien ratkaisemiseen keskittyvä ala voisi olla tuplasti suurempi muutamassa vuodessa, jos vain poliittiset päättäjämme pelaisivat korttinsa oikein.

Päästökaupan suhteen homman olisi voinut hoitaa niinkin, että olisimme puoltaneet tiukennusten aikaistamista ja tarjonneet raskaalle teollisuudelle tukea energiatehokkuus- ja päästövähennysinvestointeihin. Cleantech-teollisuus olisi saanut kilpailuetua ja raskasta teollisuutta autettu kehittymään kilpailukykyisemmäksi.

Mutta ei. Jälleen kerran nähtiin, että ilmastoa pelastetaan ja cleantechia tuetaan vain juhlapuheissa ja seminaareissa, mutta kun päätöksenteon aika tulee, hallitus on hiilen puolella.

Bisnesihmisen logiikka ei mitenkään taivu ymmärtämään, miten Suomi aikoo pysyä kansainvälisen kilpailun kelkassa panostamalla paukkunsa vanhojen rakenteiden pönkittämiseen ja ongelmien ratkaisun vaikeuttamiseen.

Tämän tyyppisiä päätöksiä perustellaan aina “teollisuuden edulla”, mutta oikeasti teollisuus pärjää vain, jos se pystyy muuttumaan maailman mukana ja tarjoamaan ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin ongelmiin.

Meillä olisi runsaasti teollisuutta, joka täyttää menestyksen edellytykset. Miksi emme keskity tukemaan näiden yritysten kasvua ja toisaalta auttamaan muita yrityksiä mukaan kehityksen kelkkaan?

Muokkaus:

Tämä sama teksti julkaistiin myös Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla. Palstan kommenteissa kyseltiin varsin oikeutetusti lähteiden perään. Tässä luettelemieni lukujen lähteet.

– Cleantech-liikevaihto ja alan näkymät Suomessa: http://www.slideshare.net/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2014

– Cleantechin kasvu- ja työllistämispotentiaali: http://www.tem.fi/files/39783/TEM_valtioneuvoston_strategia_cleantechliiketoiminnan_edistamisesta_06052014.pdf

– Uusiutuvan energian työllistämispotentiaali ja talousvaikutukset: https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCUQFjAB&url=https%3A%2F%2Fjyx.jyu.fi%2Fdspace%2Fhandle%2F123456789%2F43024&ei=WeoKVYCEL8T4yQPP5IHACw&usg=AFQjCNFxixKys_yhgmSmR0nlqcTcSPvN-g&sig2=_nuzALaRS2SVnCRDaJR5SA&bvm=bv.88528373,d.bGQ

– Cleantechin maailmanmarkkinat: http://cleantechnica.com/2012/09/17/global-cleantech-market-expected-to-expand-to-e4-trillion-by-2020s-germany-to-capitalize/

– Suomalaisten cleantech-yritysten esittelyjä: http://www.cleantechfinland.com/content/problem-solving-our-nature