Innovatiivisuutta innovaatiorahoitukseen

Järjestin tällä viikolla kaksi tapahtumaa, joissa keskusteltiin yrittämisestä. Toisessa tilaisuudessa sparrasin yrittäjäksi aikovia ja toisessa startup-yrittäjien paneeli kertoi yrittämisen arjesta.

Molemmissa tilaisuuksissa puhuttiin paljon rahoituksesta, ja esiin nousi muutamia varsin mielenkiintoisia näkökohtia:

1. Viime vuosina Suomen merkittävin startup-innovaatioiden rahoituslähde on tainnut olla Nokian irtisanomispaketit. Eilisessä startup-paneelissa neljästä yrittäjästä kolmella oli Nokia-tausta, ja kaikki olivat hyödyntäneet vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta maksettua korvausta yrityksensä alkuvaiheen rahoituksessa.

Hyvä tietysti ex-Nokialaisten kannalta, mutta mitä tekevät he, joilla ei ole ex-työnantajan maksamaa muhkeaa rahasummaa turvanaan? Uusien yritysten perustaminen ja uusien yritysten myötä syntyvät innovaatiot tuovat talouteen elintärkeää dynaamisuutta, eikä tätä toimintaa kannata jättää luovan tuhon paineissa nahkaansa luovien suuryritysten yt-kierrosten rahoitettavaksi.

2. Yrityksen perustaminen muutoin kuin Nokia-paketin, ison perinnön, varakkaan puolison tai muun yksityisen rahoituslähteen turvin on niin muhkea taloudellinen riski, että houkutus jäädä mieluummin ansiosidonnaiselle on suuri. Tässä kohtaa onkin hyvä kysyä, haluammeko, että vain ennestään varakkailla on mahdollisuus ryhtyä yrittäjiksi. Ja toisaalta – haluammeko, että mahdollisuus työllistää itsensä jätetään käyttämättä työttömyysturvan luoman kannustinloukun vuoksi?

Tähän ongelmaan ehdotettiin pariakin ratkaisua. Yksi vaihtoehto olisi sallia ansiosidonnaisen työttömyysturvan jatkuminen esimerkiksi kuuden kuukauden ajan yrityksen perustamisen jälkeen. Harvalla yrityksellä on ensimmäisinä kuukausinaan niin merkittävää liikevaihtoa, että siitä riittäisi kunnollisen palkan maksamiseen. Mahdollisuus jatkaa ansiosidonnaisella kituliaat alkukuukaudet antaisi yrittäjälle aikaa saada perustamistyöt hoidettua ja myynti käyntiin.

Toisena vaihtoehtona ehdotettiin mallia, jossa yrityksen perustajien työpanosta voitaisiin laskea mukaan omarahoitusosuuteen julkista rahoitusta hakiessa. Startup-yrittäjäthän käytännössä sijoittavat yritykseensä merkittäviä summia tekemällä töitä palkatta. Jos tämä ns. sweat equity -panos voitaisiin huomioida osana omarahoitusosuutta, yrityksillä olisi mahdollisuus hakea alkuvaiheessa suurempaa julkista rahoitusta. Tämä puolestaan antaisi rauhan kehittää yritystä sellaiseen kuntoon, että yksityisen rahoituksen saaminen on realistista.

3. Tekes kaipaa uudistamista. Suomalaisessa yritysrahoitus- ja tukikeskustelussa Tekesillä on usein eräänlainen pyhän lehmän rooli – kukaan yrittäjä ei oikein uskalla esittää kritiikkiä, koska joko saa tai toivoo saavansa rahoitusta Tekesiltä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina olisi kuitenkin tärkeää käydä analyyttinen keskustelu siitä, miten Tekesin 600 miljoonan euron kakku jaetaan.

Startup-yrittäjät ehdottivat muun muassa tällaisia uudistuksia tai parannuksia:

  • Tekesin asiakaspalvelua ja viestintää rahoituspäätöksistä pitää kehittää. Yrittäjät kokivat, ettei heidän hakemuksiinsa ollut kunnolla tutustuttu, ja päätökset oli tehty muun kuin hakemusten meriittien perusteella. Hakuprosessin etenemiseen myös liittyi henkilöltä toiselle pallottelua ja ristiriitaista tietoa käsittelyajasta
  • Toivottiin, että kehitettäisiin paremmin startupeille sopivia ketteriä rahoitusmalleja, joissa voitaisiin edetä nopein iteraatiokierroksin. Rahoitusta myönnettäisiin aina yhtä kierrosta varten kerrallaan, ja kierroksen lopussa olisi tarkistuspiste. Tällainen malli vastaisi paremmin startup-arkea, jossa eri markkinoiden, toimintamallien, ansaintamallien ja kohderyhmien testaus on tyypillinen etenemistapa ennen kuin lukkiudutaan tiettyyn vaihtoehtoon
  • Suuryritysten T&K-projektien saama julkinen rahoitus kyseenalaistettiin. Suuryrityksissä työskennelleiden yrittäjien omakohtainen kokemus oli, ettei Tekes-rahalla ole ratkaisevaa roolia suuryritysten hankkeiden etenemiselle, vaan sitä käytetään, koska sitä on saatavilla. Jos tavoitteena on saada aikaan dynaamisia vaikutuksia, rahoitusta kannattaa kohdentaa pk-yrityksille, joiden on vaikeampaa saada rahoitusta yksityiseltä sektorilta