Koska nähdään Etelärannan vihreä vallankumous?

Minulla on suuria odotuksia Matti Alahuhdalle EK:n puheenjohtajana. Mies on johtanut ilmeisen menestyksekkäästi yhtä Suomen hienoimmista yrityksistä.

Alahuhdan aikana Kone alkoi muun muassa voimakkaasti panostaa cleantechiin – energiatehokkuudesta ja materiaalien ympäristöystävällisyydestä tuli yrityksen tuotteiden keskeisiä myyntivaltteja. Kun edellisessä työssäni sain pari kertaa tilaisuuden käydä Koneen t&k-keskuksessa Hyvinkäällä, suu loksahti aina auki ihailun sekaisesta ihmetyksestä.

Elättelen siis toiveita, että Alahuhdan luotsaamana EK:kin löytäisi uuden suunnan. Alkaisi katsoa peruutuspeilin sijaan eteenpäin.

Suomen suurten teollisuusyhtiöiden johtajat, kuten Neste Oilin Matti Lievonen, Outotecin Pertti Korhonen, Koneen Antti Herlin ja ST1:n Mika Anttonen ovat jo alkaneet julkisuudessa varsin terävin äänenpainoin vaatia poliittisilta päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Ei näitä “Munkan vihreitä patruunoja” aja eteenpäin pelkkä huoli ympäristön tilasta, vaan he ymmärtävät, miten valtava bisnesmahdollisuus ympäristöliiketoiminta Suomelle on. Pertti Korhonen on muun muassa todennut, että olemme jo siirtyneet innovaatioaaltoon, jossa ajurina on ympäristö. Edellisessä aallossa se oli digitaalisuus.

Joulukuussa pidetyssä seminaarissa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen lohkaisi twiitissään: “On jännä nähdä, milloin Munkkiniemen vihreät patruunat valtaavat EK:n. Olisi aika. Voisi muuttua firmojen energialinja.”

Tätä minäkin odottelen. Ja panen toivoni Matti Alahuhtaan. Jospa monissa liemissä keitetyllä, edistykselliseksi tiedetyllä johtajalla olisi rohkeutta todeta: Suomen teollisuus hyötyy päästörajoituksista, ympäristönormeista ja kunnianhimoisista uusiutuvan energian tavoitteista.

Suuri osa Suomen teollisuusyrityksistä nimittäin toimittaa ratkaisuja, joiden avulla maailman teollisuuslaitokset ja kunnat voivat säästää energiaa, vähentää päästöjä, kierrättää materiaaleja, käsitellä jätevetensä, vähentää hiilen käyttöä ja niin edelleen.

Ympäristönsuojelu on maailmanlaajuisesti 2.000 miljardin euron bisnes. Suomessa se on jo lähes 26 miljardin euron bisnes – suurempi kuin metsäteollisuus. Me suomalaiset olemme hulluja, jos emme panosta voimakkaasti siihen, että yrityksillämme olisi mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä näillä markkinoilla.

Menestys maailmanmarkkinoilla alkaa kotimarkkinoilta, ja kotipesässä meillä on totisesti siivottavaa. Laahaamme muita Pohjois-Euroopan maita jäljessä uusiutuvan energian käyttöönotossa, ja suomalaisyritykset joutuvat viemään kansainväliset vieraansa Ruotsiin referenssikohteitaan katsomaan.

Suomalaisyritykset tarvitsevat edistyksellistä puolestapuhujaa. Matti Alahuhta, I’m looking at you!

One thought on “Koska nähdään Etelärannan vihreä vallankumous?

  1. Päivitysilmoitus: EK ja ilmastonmuutos | Kaisa Hernberg

Kommentointi on suljettu.