Team Finland on loistava idea, mutta…

Team Finland on ideana loistava – yksi silloisen ulkoministeri Stubbin parhaita keksintöjä. Toteutuksen tasolla Team Finlandin keskeinen ongelma on, että virkamiesten vilpitön auttamishalu kanavoituu liian moniin vienninedistämisprojekteihin, -ohjelmiin ja -hankkeisiin, joiden suunnitteluun yrityksiä ei oteta mukaan.

Vaikka toimintaa pyritään kovasti muokkaamaan enemmän bottom-up-malliseksi (jännä mielikuva sinänsä – yritykset ovat alhaalla ja virkamiehet ylhäällä), todella paljon näkee sitä, että virkamiehet pyrkivät keksimään yrityksille tekemistä.

86 prosenttia suomalaisista yrityksistä tekee alle 400.000 euron liikevaihtoa. Vaikka pk-yrityksistä jopa 35.000 harjoittaa suoraa vientitoimintaa, on selvää, ettei pk-yrityksellä ole rahkeita laajentaa toimintaansa yhdellä kertaa kovin moneen maahan.

Tästä huolimatta Team Finland -toimijat ovat kokeneet tehtäväkseen “houkutella” suomalaisyrityksiä kaukaisiin kohdemaihin – milloin Kiinaan, milloin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Juuri pari päivää sitten istuin erään vientiyritysyhdistyksen hallituksen kokouksessa, jossa yritysten edustajat keskustelivat siitä, että uuden kohdemaan valinta on strategisen tason asia niin pienelle kuin suurellekin yritykselle. Ei Ruotsin-markkinoihin keskittyvä yritys tuosta vain nosta kytkintä ja perusta toimintoja Boliviaan vain, koska sinne on tarjolla ministerimatka.

Suomalaiset yritykset edottomasti tarvitsevat tukea kansainvälistymiseen. Yksi aivan keskeinen asia on korjata kotimaan markkinoiden rakenteellisia ongelmia, jotka hankaloittavat muun muassa ympäristö- ja energiateknologiayritysten kasvua kotimaassa. Ilman toimivia kotimarkkinoita kun on vaikea kasvaa ulkomaillakaan. Myös viennin rahoituksen instrumenteissa on pahoja puutteita.

Tärkeää on myös rakentaa kansainvälistymistoimintaa yritysten tarpeista ja lähtökohdista. Onneksi tästä näkyy koko ajan enemmän merkkejä.

Lue lisää: Viennin keihäänkärki ruosteessa? – Team Finlandia ei tunneta