Uskalla sanoa

Afabla

Olin viime viikolla todella mielenkiintoisessa tilaisuudessa. Pause by Office Nomad -aamukahvitilaisuudessa keskusteltiin aivotutkija Kiti Müllerin johdolla työelämästä.

Puhuttiin paljon siitä, mikä nykypäivän työelämässä mättää: liian vähän aikaa ajatella, liikaa tylsiä kokouksia, esimiehet ovat paikalla ruumiineen mutta eivät ajatuksineen, taloudellinen epävarmuus kuristaa ja tappaa luovuuden, kallispalkkaiset johtajat vaativat lisää työtä pienemmällä palkalla kaikilta paitsi itseltään ja kavereiltaan.

“Milloin ihan tavalliset työntekijät uskaltavat nousta ylös ja sanoa, ettei näin voi jatkua?” Kiti Müller kyseli.

Seurasi mielenkiintoinen keskustelu uskaltamisesta. Psykologi Ilona Rauhala puhui vaikuttamisosaamisesta ja määritteli sen suunnilleen näin: ihminen uskaltaa sanoa näkemyksensä myös niille ääliöille, jotka eivät anna siihen lupaa.

Hyvin kiteytetty. Ja monelle ihmiselle äärimmäisen vaikeaa toteuttaa. Moni jotenkin jää juuri odottamaan sitä lupaa, jota ei koskaan tule.

Se nyt on kuitenkin niin, etteivät asiat muutu, jos niitä ei muuta. Työelämäkään ei muutu paremmaksi, jos emme vaadi parempaa. Siksi jokaiselta tarvitaan hitunen arkipäivän siviilirohkeutta.

Uskalla sanoa.  Jos jokin on pielessä, sano…

View original post 271 more words